Onko Helsingin yliopisto väärässä paikassa?

 

Keskustan suunnalta on kritisoitu koulutuspaikkojen karsimista maakunnissa. Kritiikki on virheellistä siksi että se on liian laimeaa. Maakuntien oikeudenmukaisen kohtelun ruikutus on lopetettava ja mentävä asian ytimeen. Sieltä löytyy kansakunnan kannalta oikeasti suuria kysymyksiä.

Esimerkiksi se, onko mahdollista, että Suomen merkittävin akateeminen keskittymä sijaitsee väärässä paikassa, kun se on maan kalleimmassa kolkassa?  Helsingin seudulla asuu nimittäin peräti 100 000 korkeakouluopiskelijaa. Näistä noin 60 000 on yliopisto-opiskelijoita ja vajaa 40 000 ammattikorkeakoulujen opiskelijoita.

Älkää käsittäkö väärin. Ei Helsingin yliopistoa – omaa Alma Materiani – voida minnekään siirtää. Mutta on terveellistä havaita, että Suomessa maan suurin yliopisto sijaitsee maan kalleimmassa niemenkärjessä ja että asian takana ei ole mikään luonnonlaki, vaan omat päätöksemme.

Noilla päätöksillä on seurauksensa.

Eräs niistä on pääkaupunkiseudun ns. asuntopula. Mitä siihen vaikuttavat 100 000 korkeakouluopiskelijaa? Alueen asuntojonoissa on noin 45 000 taloutta, osa näistä tosin moninkertaisia hakemuksia, joita ei tunnisteta.

Toinen seuraus on opiskelijoiden hidas valmistuminen. Helsingin yliopiston noin 35 000 opiskelijaa opiskelevat keskimäärin vuoden kauemmin kuin muiden yliopistojen opiskelijat. Helsingissä ei ole lepsumpi opetus eikä laiskempia opiskelijoita. Asumisen kalleus Helsingissä vain pakottaa opiskelijat tekemään työtä elääkseen ja tämä viivästyttää valmistumista.

Paljonko Suomelle maksaa 5000 menetettyä akateemista työvuotta, joka vuosi? Äkkiä ja varovaisesti laskien ainakin 200 miljoonaa. Joka vuosi. En itse tiedä uskoako työvoiman tarjonnan tuottavan työtä, mutta näin virallinen taloustieteilijämme Juhana Vartiainen väittää. Miksi hän ei työurien pidentämisen yhteydessä puhu tästä?

Entä millaista olisi opiskelijaelämä yliopiston ympärille oikeasti rakentuvassa kaupungissa. Millaista olisi elämä vaikkapa Jyväskylässä, jos siellä 14 000 opiskelijan sijasta olisikin 40 000 opiskelijaa?

Leikitään ajatuksella edelleen, entä jos lähtisimme vakavasti kehittämään Jyväskylän yliopistoa erääksi Euroopan johtavaksi fysiikan ja sen lähitieteiden yliopistoksi? Sille saattaisi löytyä rationaalisia perusteita. Eräs sellainen voisi olla hiukkaskiihdyttimelle ihanteellisen vakaa Keski-Suomen maaperä. Vetäisikö tällainen tekijä ulkomaisia huippututkijoita paremmin kuin mahdollisuus kierrellä Stadin kapakoissa – Suomen ainoaa kaupunkikulttuurin kukoistuspaikkaa lainkaan vähättelemättä.

Entä hyötyisikö biotekniikan tutkimus Joensuun yliopistossa alueen metsävaroista?

En tiedä. Mutta sen tiedän, että silmiinpistävän moni maailman parhaista yliopistoista sijaitsee kaukana kasvukeskuksista, jopa aivan pienissä kaupungeissa. Ilmeisimmät ovat tietenkin Oxford ja Cambridge, mutta kannattaa mainita myös Ruotsin Uppsala ja Saksan Heidelberg, sekä Yhdysvalloista esimerkiksi Yale, Cornell tai Duke University. Etelä-Korean POSTECH sijaitsee Pohangissa. Vaikka et ole koskaan kuullut Pohangista, se ei estä kaupungin yliopistoa olemasta maailman teknologiatutkimuksen eturintamassa.

Toki myös suurkaupungeissa on paljon huippututkimusta ja -opetusta, mutta ollakseen maailman ehdotonta kärkeä, korkeakoululla ei ole mitään tarvetta sijaita suuressa kaupungissa.

Olisi tyhmää ajatella, että yliopistoresursseja olisi sijoitettava maakuntiin niiden paikallisen koulutustarpeen tukemiseksi. Mutta entä jos uskaltaisimme oikeasti miettiä Suomi Oy:n kokonaisetua?  Missä panokset tuottavat parhaiten ja missä ne aiheuttavat vähiten ulkoishaittoja?

Onko Metropoli-Suomi todella ainoa mahdollinen Suomi?

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

2Suosittele

2 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (14 kommenttia)

Käyttäjän MarttiHaverinen kuva
Martti Haverinen

On... se pitää siirtää Kittilään.

Käyttäjän johanneshirvaskoski kuva
Johannes Hirvaskoski

Sinulla on asiallisia tekstejä - huomasin vasta. Vinkki - lisää asiaperusteluja aluekeskusteluun löytyy Keskustan talousmaantieteellisen työryhmän raportista täältä:

http://www.keskusta.fi/loader.aspx?id=1688276e-2a0...

Oikeastaan em. raportin pääasiallinen lopputulos tuli myös TEM:n toukokuussa julkaisemassa GPI ja ISEW - indeksien vertailussa esille;

https://www.tem.fi/ajankohtaista/julkaisut/julkaisujen_haku/suomen_maakuntien_taloudellisen_kehityksen_seuranta_1960-2012_aidon_kehityksen_indikaattori_(gpi).98249.xhtml

Käyttäjän MarttiHaverinen kuva
Martti Haverinen

Vilkaisin nuo linkit läpi ja kiitos niistä... BKT voi siis tulla hintoihinsa... ja keskittyminen... jos oikein ymmärsin.

Käyttäjän miikkakeranen kuva
Miikka Keränen

Mielenkiintoinen esitys. Toki voimme helpottaa Helsingin opiskelijoiden ahdinkoa paremmalla asuntopolitiikalla paikallisesti, mutta lienee ihan aiheellista puhua myös korkeakouluistamme yleensä. On myös tärkeää torpata hallituksen esittämät lukukausimaksut, koska ne kaventavat maakuntien yliopistojen kansainvälisyyttä.

Käyttäjän erlandsalo kuva
Erland Salo

Ajatus Helsingin yliopiston tai sen osien siirtämisestä jonnekin muualle esimeriksi Jyväskylään on mainio eikä tietenkään uusi. Jo keskustapuolueen puoluesihteeri Jouko Loikkanen esitti pääkaupungin siirtämistä Jyväskylään. Hän oli aivan kyllästynyt siihen, että keskustapuolue vai oliko se silloin maalaisliitto ei sitten millään päässyt tunkeutumaan suuriin kaupunkeihin.

Ensi kevään vaalien jälkeen pääministeriksi nousee Juha Sipilä. Silloin kaikki muuttuu positiivisemmaksi. Esimerkiksi pienet kunnat saavat enemmän tukea, jonka maksavat nyt rahoissaan rypevät etelän suuret kaupungit.

Maan sisäiseen muuttoliikkeeseen saadaan uutta vauhtia. Ei kaiken pidä todella sijaita kehä III:n sisäpuolella. Aivan hyvin voidaan ja pitää siirtää eri virastoja ja muita toimintoja eri puolille Suomea. Luettelo niistä, jotka toimivat nykyistä paremmin jossain muualla on loputon.

Käyttäjän johanneshirvaskoski kuva
Johannes Hirvaskoski

Pääkaupungin siirtäminen? Tule pois sieltä 1970 - luvulta.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Vähäväkisessä ja laajassa maassa ei kannata pyrkiä hajasijoittamaan mitään pelkän hajasijoittamisen ilosta. Sellainen aiheuttaa vain kustannuksia ja ongelmia pätevien henkilöiden saamiseksi. Yliopistot toimivat nykyään kansainvälisesti ja niihin pitää saada myös ulkomaisia professoreita ja vierailevia luennoitsijoita. Lisäksi ne hyötyvät suuremman väestökeskittymän generoimasta verkostosta, infrastruktuurista sekä innovaatio- ja informaatiodiffuusiosta.

Hajasijoittaminen tuntuu yleensä kuin kirveen isku virastojen henkilöstölle. Tämä kävi ilmi mm. lääketurvallisuusviraston siirtämisessä Helsingistä Kuopioon, kun yli puolet henkilöstöstä kieltäytyi muutosta. Eikä yliopiston siirtäminen Kittilään mitenkään auta Valtimoa, Iisalmea tai Ylivieskaa. Paikkakuntia ja etäisyyksiä Suomessa piisaa eikä niistä voi paapoa hajasijoittamisella kuin murto-osaa.

Käyttäjän kosonenjuhapekka kuva
Juha-Pekka Kosonen

Kuikan perustein kaikki vähäväkisimmätkin tulisi siirtää Helsinkiin.

Eihän Suomen tärkein ja suurin lentoasemakaan ole ydinkeskustassa. Ei itse asiassa edes Helsingissä. Sitähän moni ei tajua, koska Vantaata ei äkkiä sen rakenteellisesta hajanaisuudesta johtuen tunnista kaupungiksi.

Yliopiston osien siirtämisestä olisi hyvä aloittaa ja nimenomaisesti siten, että mitään uutta ei enää hankita valtion varoin Helsingin yliopistolle, vaan kehitetään muden yliopistojen mahdollisuuksia kilpailla Helsingin kanssa.

Yliopistot vetävät mukanaan työnantajia, joten muukin Suomi saa mahdollisuuden kehittyä muutoinkin kuin Valtion suoran subvention kautta.

Hirvaskoski on järkimies, vaikkakin puhuu väärän puolueen suulla.

Käyttäjän MarttiHaverinen kuva
Martti Haverinen

Ihmettelen vaan sitä, kuka Valopää on mennyt hajasijoittamaan valtion metsien pääkonttorin pääkaupunkiseudulle...

Käyttäjän MarttiHaverinen kuva
Martti Haverinen

"Paikkakuntia ja etäisyyksiä Suomessa piisaa eikä niistä voi paapoa hajasijoittamisella kuin murto-osaa."
Pääkaupunki on auttamattoman reunalla nykyisellään ja historiansa aikana sitä on todella paapottu, muuten sitä ei olisi olemassa nykyisellään.
Sitten sen keskittämisen hinta! Hinnan maksavat aina muuttajat... kiinteistöjen arvon romahduksena lähtöpäässä ja keinottelukuplana tulopäässä... ei mitään järkeä.

Käyttäjän johanneshirvaskoski kuva
Johannes Hirvaskoski

En pohdi asiaa Valtimon tai Kittilän näkökulmasta. Lähestyn asiaa puhtaasti meidän pääkaupunkiseudun asukkaiden edun näkökulmasta, sekä myös korkeakoulujen tuottavuuden näkökulmasta. - Se että samalla hyötyä koituu myös pienille paikkakunnille on erinomaista, mutta se näkökulma ei riitä. Toisaalta sen ei tarvitsekaan riittää, vaan kokonaisuuden etu tässä ratkaisee.

"Suuremman väestökeskittymän generoima innovaatio- ja informaatiodiffuusio" on juuri sitä puutaheinää, jonka perässä tämä maa on juossut koko 2000 - luvun. Jostain syystä näitä hokemia ei kaivata Cornellissa tai Heidelbergissä, kun tuotetaan maailman huippua olevaa tutkimusta.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Heidelberg kuuluu Baden-Württenbergin osavaltioon, jossa asuu pienellä alueella noin 11 miljoonaa ihmistä.

Käyttäjän johanneshirvaskoski kuva
Johannes Hirvaskoski Vastaus kommenttiin #12

Olen suorittanut pari kurssia Heidelbergissä. Se on noin tunnin - puolentoista tunnin ajomatkan päässä Stuttgartista. Vähän kuin Lahti tai Kouvola suhteessa Helsinkiin. Opiskelijoita suunnilleen saman verran kuin Helsingin yliopistossa. - Totta kai koko Saksassa asukastiheys on suuri.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka Vastaus kommenttiin #13

Niin, Saksan asukastiheys on suuri ja lukumäärältään mittava. Siellä ei myöskään ole mitään "Helsinkiä" - itseoikeutetusti dominoivaa valtakunnallista keskusta. Saksa poikkeaa siinä mielessä merkittävästi kaikista muista maailman väkirikkaimmista valtioista. On jotenkin aito liittovaltio.

Toimituksen poiminnat