Totuus pääkaupunkiseudun asuntopulasta

Pääkaupunkiseudulla on reilut 40 000 ihmistä asuntojonoissa. Asuntopulaa täällä ei kuitenkaan ole. Sen sijaan täällä on asuntokupla.

Asuntopula on taitavasti rakennettu poliittinen idea, jolla perustellaan se, että Helsinkiä, Vantaata ja Espoota on rakennettava lisää. Maksoi se mitä hyvänsä ja hyötyivät alueen asukkaat siitä tai eivät.

Asuntopula on epäkäsite, erikoislaatuinen poliittinen temppu, jossa johtopäätöksiä ohjataan pelkillä mielikuvilla. Asuntopulan käsite on samanlainen puolivalmiste kuin oikeistolainen tapa puhua ”reaalisista” talousluvuista.

Jos kotitaloudelta puuttuu varoja asua haluamallaan tavalla, tuolla kotitaloudella on pulaa rahasta. Sama rahapula vaivaa heitä silloin auton hankinnassa, samoin kaupassa tai Alkossa käydessä. Miksi emme siis puhu autopulasta, ruokapulasta tai viinapulasta?

Miksi yhden hyödykkeen – asunnon - suhteellinen niukkuus nostetaan muiden yläpuolelle? Miksi erityisesti vuokra-asuntojen ja vielä erityisemmin ns. kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen (kaupunkien arava-asuntojen) määrä nostetaan niin kutsutun metropolin pääongelmaksi?

Siksi että asuntopulan käsite on hyödyllinen pääkaupunkiseudun valtapuolueille, eli kokoomukselle, demareille ja vihreille. Nämä kolme poliittista liikettä myyvät meille asuntopulaa, mutta kukin eri syistä.

Vihreät katsovat että ”tiivis yhdyskuntarakenne” on hiilipäästöjen kannalta ylivoimainen, vaikka tutkimukset osoittavat muuta. Siksi vihreät – soininvaaralaiset vihreät eli autojen vastustajat – haluavat tulovakioida haja-asutuksen alhaisemmista hiilipäästöistä kertovat tutkimustulokset pois. He haluavat kasvattaa suurkaupunkeja. Siksi pääkaupunkiseudulla on vihreiden mielestä asuntopula.

Kokoomus haluaa hoitaa asuntopulaa elinkeinoelämän intressien vuoksi. Suurille yrityksille on eduksi jos kaupungeissa on paljon työvoimareserviä. Ns. kohtuuhintainen asuminen on jo sinänsä tulonsiirto kaupungeissa toimiville yrityksille, muutenhan ne joutuisivat maksamaan matalapalkka-aloillakin työntekijöilleen enemmän. Kokoomus ajaa näin viiteryhmänsä etuja.

Demarien kannatus asuntopulalle ja sen lievittämiselle lähtee puolueen äänestäjäkunnan varmistamisesta. Jos katsoo mistä demarien äänet tulevat, asia kirkastuu. Demarien pitäisi kysyä itseltään miksi he kannattavat jättimäistä tulonsiirtoa julkiselta vallalta työnantajille. - Sitähän ns. kohtuuhintainen asuminen kasvukeskuksissa on.

Tein Vantaalla valtuustoaloitteen, jonka mukaan VAV Asunnot Oy:n asuntoja voisi rajuimmissa aravakeskittymissä myydä vuokralaisille, vuokran suuruisella kuukausierällä. Mahdollisuus omistaa vähitellen asuntoaan antaisi myönteisen kannusteen perheille, joilla nyt ei ole sitä mahdollisuutta. Koska suuri osa aravavuokra-asunnoista on maahanmuuttajien asuntoina, tämä auttaisi kotouttamisessa, ilman euronkaan kulua kaupungille. Koska asuntoa ei voisi lunastaa sosiaalietuuksilla, ohjelma loisi kannusteen ottaa vastaan mitä tahansa työtä. Samalla se saisi ihmiset välittämään ympäristöstään enemmän ja voisimme ehkä välttää Rinkebyn ja vastaavien lähiöiden tapahtumat.

Aloite tyrmättiin yksinkertaisesti siksi, että vuokra-asuntoja kuuluu olla olemassa. Vasemmistopuolueet ilmeisesti haluavat, että ihmiset asuvat vuokralla – nekin ihmiset jotka eivät itse sitä halua.

Lienee turha edes mainita, että myönteisintä palautetta aloitteesta sain maahanmuuttajilta.

Asuntopulan ajatukseen liittyy väite että suurkaupungit kasvavat markkinaehtoisesti ja luonnollisesti. Niin ne kasvavatkin, mutta vasta teollistumassa olevissa maissa. Tämä tuskin on Suomelle oikea viiteryhmä.

Markkinaehtoisesta kasvukeskuksien paisumisesta on tullut vahva uskomus. Harva näkee sen oikeasti olevan poliittisten valintojen tulos. Mitä markkinaehtoista on siinä, että Helsingin seudulla on noin 100 000 korkeakouluopiskelijaa? Eikö 50 000 riittäisi? Millaista olisi opiskelijaelämä oikeasti yliopistonsa ympärille rakentuvassa kaupungissa, kuten Uppsalassa tai Cambridgessa? Miksi monet huippuyliopistot sijaitsevat kaukana kasvukeskuksista?

Mitä markkinaehtoista on siinä, että ihmisiä estetään muuttamasta vakituisesti loma-asunnoilleen? Jos asumiseen suhtauduttaisiin elinkaarena, nuorella iällä muutettaisiin kenties kasvukeskuksiin ja keski-iässä tai eläkkeellä poispäin. Mitä pahaa tässä olisi?

Mitä markkinaehtoista on siinä, että Helsingin seudun MAL – sopimuksen mukaan alueelle on rakennettava puolet koko maan seuraavan 20 vuoden asuntotarpeesta, vaikka alueella nyt asuu neljännes suomalaisista? Onko asuntojen rakentaminen todella keino ”ratkaista asuntopula” kun lisääntynyt tarjonta on omiaan kasvattamaan asuntojonoja, jotka ovat selvästi rakenteellinen ilmiö?

Voisiko maalta kaupunkiin töihin tulemisen myytin jo kumota? Työllisyysaste ei ole kasvanut 2000 – luvulla Uudellamaalla pätkääkään – ei vaikka alueen osuus koko maan investoinneista on selvästi kasvanut.

Voisiko myytin maalta kaupunkiin muuttamisesta ylipäänsä jo kumota? Pääosa väestönkasvusta tulee syntyvyydestä, nettomuutto taas ulkomailta. Tilanne on tosiaan se, että me rakennamme (velaksi) lisää asuntoja ja lisää kaupunki-infraa, jotta tänne muuttaisi enemmän ihmisiä Baltiasta ja muualta ulkomailta.

Miten meidän pääkaupunkiseudun nykyisten asukkaiden asuminen siitä paranee?

Entä miten kohtuuhintaisen aravatuotannon lisääminen ja lähiöiden paisuttaminen auttaa segregaation vähentämisessä? Siitä puhuvat kaikki, mutta kukaan ei oikeasti kerro, miten kasvukeskusten lisäkasvu vähentää segregaatiota.

Olen asiasta varsin huolissani.

Vantaalla olemme tämän kehityksen kärjessä, Espoo tulee kovaa vauhtia perässä. En haluaisi nähdä pääkaupunkiseudun päämäärättömän kasvun vahingoittavan aluetta yhtään enempää.

Asuntopulan lievittämisen myötä meille tulevat muut kasvavan kaupungin ongelmat, kuten miljarditolkulla maksavat kehäradat, länsimetrot ja pisararadat. Nämä infrahankkeet kyykyttävät alueen kuntien palvelut. Nuo kolme mainittua jo maksavat noin kolme miljardia, lisäksi muita on jonossa vuoteen 2050 saakka. Silloin meitä on oleva kaksi miljoonaa, jos kasvua suunnittelemaan palkatut virkamiehet onnistuvat toteuttamaan haluamansa kasvun.

Pohjimmiltaan kyseessä on kasvun ongelma. Globaali talouskasvu, Suomen BKT:n kasvu, sekä Helsingin seudun kasvu, ovat samaa loputtoman kasvun harhaa, eri tasoilla. Kasvua pidetään yllä, jotta kupla ei puhkeaisi.

Lopuksi on syytä mainita vielä asunnottomuus. Se on eri asia kuin asuntopula ja silloin puhutaan ihmisistä joilla ei ole varaa eikä mahdollisuutta asua missään asunnoissa. Silloin on useimmiten kysymys elämänhallinnasta laajemmin ja asuntojen ohella tarvitaan muitakin tukitoimia. Asunnottomia pääkaupunkiseudulla on muutamia tuhansia, ei suinkaan kymmeniä tuhansia.

Tyhjiä asuntoja täällä kyllä on kymmeniä tuhansia. Osapuilleen samat reilut 40 000 kuin on talouksia  asuntojonoissakin.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

6Suosittele

6 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (17 kommenttia)

Käyttäjän MikkoAhola kuva
Mikko Ahola

Suomessa ei ole työvoimapulaa vaan asuntopula. Eli pula kohtuu hintaisista vuokra-asunnoista. Kun työttömät eivät voi muuttaa työn perässä sinne, missä työtä on, niin syntyy toisaalta työttömyytä ja toisaalta työvoimapulaa.

Syynä on se, että pääkaupunkiseuden kunnat eivät kuitenkaan halua kaaavoittaa ja rakentaa edullisia vuokra-asuntoja omalle alueellee, sillä kaikki pääkaupunkiseudun kunnat haluavat asukkaikseen hyvätuloisia asukkaita. Näin kuntien itsekkyys pääkaupunkiseudulla luo suurtyöttömyyttä Suomeen ja hidastaa talouskasvua.

Valtion eli hallituksen pitäisi vain puhaltaa tämä "muuttakaa köyhät tuonne naapurikuntaan" -peli poikki, ja järjestää pääkaupunkiseudulle riittävästi kohtuuhintaisia asuntoja.

Käyttäjän JuSa kuva
Juhani Sademaa

Helsinki on järkevän rakentamisen suhteen täynnä. Ainoa mielekäs tapa rakentaa uusia asuntoja Helsinkiin olisi repiä vanhoja taloja maan tasalle ja pystyttää tilalla 100-kerroksisia asuintorneja.

Muualle PK-seudulle mahtuu vielä, mutta sielläkin tonttimaa maksaa kohtuuttomasti, eli torneja, niin neliölle maata saadaan kymmeniä ihmisiä asumaan.

Mutta miksi yritykset eivät voi muuttaa sinne, missä lähellä on edullisia asuntoja ja halpaa tonttimaata uusien rakentamiseen? Miksi ihmisten pitäisi muuttaa kalliille alueelle, tulkoon työpaikat ihmisten luokse (siksi muutamaksi vuosikymmeneksi kun ihmistyövoimaa vielä tarvitaan).

Ei ole asuntopulaa, ei ole työvoimapulaa. Järkevästä yhdyskuntasuunnittelusta ja talouspolitiikasta on pulaa.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

"Ainoa mielekäs tapa rakentaa uusia asuntoja Helsinkiin olisi repiä vanhoja taloja maan tasalle ja pystyttää tilalla 100-kerroksisia asuintorneja."

Meillä on Suomessa sama ongelma kuin Singaporessa, ei ole maata minne rakentaa. Ehkä kannattaisi siirtää maata rekka-autoilla itä-Suomesta pääkaupunkiseudulle.

Käyttäjän JuSa kuva
Juhani Sademaa Vastaus kommenttiin #4

Helsinkimatala, tuossa merellä, voisi olla hyvä paikka uudelle asutulle saarelle. Sen altahan Tallinnanrata aikonaan vedetään ja louhintajätettä kertyy aika paljon. Itäsuomen harjuihin en koskisi.

Käyttäjän johanneshirvaskoski kuva
Johannes Hirvaskoski

Kuvaat yleisesti vallalla olevia mielikuvia, joilla pyritään perustelemaan tarvetta rakentaa suuria määriä lisää asuntoja pk-seudulle.

Mutta työn perässä muuttaminen muualta Suomesta on väärä tilannekuva. Helsingin seudun osuus koko maan työllisistä ei ole kasvanut 2000 - luvulla. Väkiluku on kyllä kasvanut, samoin seudun osuus koko maan investoinneista.

Miksi edullisia (markkinahintaa edullisempia) vuokra-asuntoja pitää rakentaa? Sehän vain vahvistaa trendiä ja on markkinoihin puuttumista. Kun kasvun väitetään olevan markkinaehtoista niin mitäpä jos annettaisiin markkinamekanismin toimia, silloinhan yritykset alkaisivat kohoavien palkkojen vuoksi siirtää töitä muualle.

Säästyisimme tältä noidankehältä.

Käyttäjän ilkkavarsio kuva
Ilkka Varsio

Helsinki ei poikkea mitenkään maailman muiden pääkaupunkien joukosta. Kaikissa metropoleissa (Helsinki ja ympäristökunnat eivät edes ole tässä joukossa)on kova asuntopula, liikaa väkeä, ruuhkaa, jonoja, jatkuvia liikennetöitä ja infrastruktuurin kohentamista ja uusimista. Nimensä mukaisesti kasvukeskukset eivät pysy kysynnän tahdissa.

Kasvukeskusten painetta on mahdotonta purkaa hajauttamalla tai siirtämällä keskeisiä työpaikkoja muualle Suomeen. Se harjoitus tehtiin Keskustan johdolla Vanhasen hallituksen aikana. Katastrofi oli hirvittävä. Perheet hajosivat ja kahdessa paikassa asuminen kävi ylivoimaiseksi.

Niin ja tämä ajatus, että rakennetaan riittävästi halpoja vuokra-asuntoja. Millaisia ne halvat asunnot ovat ? Poliitikot puhuvat niistä jatkuvasti. Eikö niissä ole keittiöitä, vessoja tai kylpyhuoneita ?

Käyttäjän johanneshirvaskoski kuva
Johannes Hirvaskoski

Ei yritysten työpaikkoja tarvitse siirtää. Ne siirtyvät kyllä itsekin, jos markkinoihin ei puututa liiaksi. - Opiskelupaikkoja sen sijaan saattaisi hyvinkin kannattaa siirtää. Täytynee palata tähän asiaan myöhemmässä kirjoituksessa.

Esa Niemi

Pulaa on lähinnä kohtuuhintaisista asunnoista ja runsas maahanmuutto on yksi suurimmista syistä. Vielä pahempi ongelma siitä tulee kun pk-seudun maahanmuutto on pitkälti ns. sosiaaliperäistä.

Väestönkasvu nosti Helsingin uusien vuokrasopimusten hintaa 30% vuosien 2008-2012 välillä.

Asuntoja voidaan kyllä rakentaa, mutta se on taloudellisesti kannattamatonta. Kovan rahan asunnoista ei ole vastaavaa pulaa ja asuntoja rakennetaan kysynnän mukaan. Kohtuuhintaisia asuntoja ei ehditä rakentamaan ennakoitua kiivaamman muuttoliikkeen takia.

Käyttäjän johanneshirvaskoski kuva
Johannes Hirvaskoski

Kohtuuhintaisten asuntojen niukkuus on totta kaikkialla. Kaikkialla ihmiset asuisivat mieluummin halvemmalla. Tämä on hyvin erikoinen jeesustelu sille, että pitäisi rakentaa lisää aravavuokraa. Miksi pitäisi? Miksei työantaja maksa asiallista palkkaa, tai ole ilman työvoimaa? Kyllä se sitten pian palkkoja nostaa. Jos taas on kyse muusta kuin työssäkäyvästä väestöstä, silloinhan työpaikan sijainti ei ole syy asua täällä. Pk-seudun paisuminen ei ole tältä osin markkinaehtoista vaan poliittista - päinvastoin kuin esimerkiksi Timo Aro meille uskottelee.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

"Miksei työantaja maksa asiallista palkkaa, tai ole ilman työvoimaa? Kyllä se sitten pian palkkoja nostaa."

Mikäli et ole huomannut niin nyt on kysyntälama ja tehdään sisäistä devalvaatiota joka tarkoittaa työttömyyttä ja palkanalennuksia, parikymmentä vuotta tämä ehkä kestää. Pääkaupunkiseudulle on paljon keskitetty maahanmuuttoa joka on nostanut asumisen hintaa pienipalkkaisen ulottumattomiin.

Käyttäjän johanneshirvaskoski kuva
Johannes Hirvaskoski

Olet aivan oikeassa Etelärannan pyrkimyksistä palkan alennuksiin. Mutta sitä tehdään juuri tällä kohtuuhintaisen asumisen politiikalla. Kustannuksia siirretään yrityksiltä julkiselle vallalle. Kyse on samalla elinkeinorakenteen muuttamisesta kohti suurkaupunkielinkeinoja ja väestön jakamisesta tarpeellisiin ja tarpeettomiin.

Tämä kehitys on ymmärrettävä ja sille on pantava piste.

Käyttäjän erlandsalo kuva
Erland Salo

"Pääkaupunkiseudulla on reilut 40 000 ihmistä asuntojonoissa. Asuntopulaa täällä ei kuitenkaan ole. Sen sijaan täällä on asuntokupla."

Erinomainen ja hyvä asiapitoinen blogi. Eipä voi muuta kuin olla samaa mieltä. Mutta missä ovatkaan vastuunalaiset. He puhuvat ja puhuvat pelkkiä höpöjä.

Ns. asuntopula häviäisi todella, kun hakijat siirrettäisiin keskustapuolueen hallitsemiin kuntiin valtion kustannuksella.

Valtaosa ns. asuntokuplasta on naurettavaa pääkaupunkiseudun hölmöilyä, joka on itse aiheutettua. Keskustapuoleen toiminta suuntaa aivan eri tavoitteeseen, joka on koko Suomen etu. Siis pääkaupunkiseudun kaikille halukkaille, joita on uskomattoman paljon, pitää antaa mahdollisuus muuttaa keskustapuolueen hallitsemiin kuntiin, joissa heidät toivotetaan hyvin tervetulleiksi yhdessä heidän tuomien valtion rahojen kanssa.

Käyttäjän johanneshirvaskoski kuva
Johannes Hirvaskoski

Asuntopulaa ei voi päätellä aravajonoista. Aina kun hintamekanismi poistetaan tai siihen puututaan, muodostuu jono. Tämä on itsestään selvää.

Siksi asuntopula on suhteellinen ilmiö, eikä jokin absoluuttinen, lisärakentamisella ratkaistava asia.

Asuntopula on muihin poliittisiin tavoitteisiin kuin asumisen kysymyksiin liittyvä keppihevonen. Se täytyy avata, sillä lisärakentamisesta eli pk-seudun kasvusta on kohtuuttomat ekologiset ja sosiaaliset kustannukset. Se ei ole järkevää politiikkaa - ei koko kansakunnalle, mutta erityisesti ei meille pääkaupunkiseudun asukkaille.

Asunnottomuus on ratkaistava ja voidaan ratkaista. Se on eri asia.

Käyttäjän yorka kuva
Atte Rätt

Muuten ihan tavanomaista aluepoliittista pohdintaa, mutta siinä vaiheessa mennään metsään kun kutsutaan asuntoa "hyödykkeeksi". Asunto kun ei ole hyödyke vaan perustarve.

Lisäksi asunnottomuus saattaa tai ei saata johtua elämänhallinnan puutteesta, mutta huomionarvoista on se, että asunnottomuus myös ehdottomasti aiheuttaa elämänhallinnan lipsumista omista käsistä. Ei tarvitse kovin vilkasta mielikuvitusta tämän syy-seuraussuhteen näkeäkseen. Ei myöskään esimerkiksi Helsingissä ikänsä asuneelle ihmiselle voi noin vaan sanoa, että muutapas siitä Kajaaniin loisimaan. Sosiaaliset kontaktitkin kun ovat niitä perustarpeita.

Meillä on näin laman aikana puolisen miljoonaa maksuhäiriöistä, jotka eivät käytännössä saa vapailta markkinoilta vuokra-asuntoa vaikka olisi varaakin, koska luottotiedot tarkistetaan. Asuntolainaa ei tietenkään maksuhäiriöiselle myönnetä. Heille ainoa vaihtoehto on usein kaupungin vuokra-asunto.

Käyttäjän johanneshirvaskoski kuva
Johannes Hirvaskoski

Asunnottomuus on ongelma, joka on ratkaistava. Mutta sen takia ei tarvita kymmenien tuhansien asuntojen poliittisesti päätettyä lisärakentamisohjelmaa - jonka tavoitteena on saada alueelle 2 miljoonaa asukasta.

Nämä ovat siis eri asioita ja ne tulee johdonmukaisesti erottaa toisistaan.

Aluepoliittistako? Aluepoliittista on kaikki politiikka, sillä kaikella politiikalla on alueellisia seurauksia. Esimerkiksi sillä, että ihmisten ei anneta muuttaa loma-asunnoilleen vakituisesti asumaan. Tai sillä, että Helsingin seudulle on päätetty sijoittaa 100 000 korkeakoulupaikkaa. Tässä pääkaupunkiseudun kasvussa ei kerta kaikkiaan ole kyse siitä mitä uskotellaan. Kyse on politiikasta.

Sivumennen sanoen, valmistuminen Helsingin yliopistosta kestää keskimäärin vuoden kauemmin kuin muista yliopistoista. Tämä yksin maksaa kansakunnalle ison kasan rahaa, ilmiö johtuu siitä että opiskelijoiden on täällä pakko harrastaa sivuhommia elääkseen. - Palaan asiaan myöhemmässä kirjoituksessa.

Käyttäjän jarmokanerva kuva
Jarmo Kanerva

Talon saa pystyyn 2000 eur/m2. Kerrostalon halvemmalla.

Säätelyn, kaavamonopolin ja niukkuuden ylläpitämisen takia Europan harvimmin asutussa maassa on asuntopula. Keskusjohtoista Säätelytaloutta - ei markkinataloutta.

Myös säätely nostaa talojen hintaa. Käytännössä jokaisessa 20 m2 luukussa pitää olla 4 m2 pesutila estettömyyden takia. Jos joku sattuisi joskus käymään. Ja säätelyn takia pitää olla sitä sun tätä mm. tiiviit rakenteet ja hallittu iso reikä, kova koneellinen puhallus, ilmastointi, joka kytketään tarkastuksen jälkeen osateholle. Veisikin 30-50 % energiasta. Loivat portaat ja luiskat eivät tahdo mahtua mihinkään. Jo matalassa kerrostalossa pitää olla hissit. Ja haja-asutusalueelle junailtiin 10 000 € biopuhdistamot ja käyttömaksut ja valvonnan.

Olisi kiva olla ominaisuus on muuttunut määräyksissä muotoon on pakko olla kaikilla.

Maata ei saa kaavoittaa ilman raideyhteyttä. Eikä raideyhteyksiä ole vuosikymmeniin rakennettu, lähinnä lopetettu. Eikä raideyhteyttä tule ilman kaavaa ja ihmisiä. Hullu muna-kana tai juna-kaava -ongelma.

Myös katon kulmalla ja talon värillä on merkitystä, koska joku säätelee ja voi menettää yöunet. Moni-ilminen Pariisi ei voisi olla Suomessa.

Asumisesta kupataan paljon rahaa. Energiavero ja verot on yksi osa. Jätemonopolit toimivat kustannusvastaavasti muuttuvien määräysten myötä upouudella kalustolla ja hinnat nousee joka vuosi. Sähkön siirtomaksussa on hämärää ja usein 50 % laskusta.

Mitä muita päätöksiä voi odottaa väeltään Suomen ympäristötietoisimmasta paikasta, Helsingistä.

Käyttäjän PauliJuhaniPitknen kuva
Pauli Pitkänen

Helsinki on kaikkien suomalaisten pääkaupunki ja valtion varat julkisia. Valtion vahvat investoinnit infraan ja asumiseen pääkaupunkiseudulla on aluepolitiikan kääntymistä päälaelleen ja vapaan kilpailuun puuttumista työvoimasta. Oikea aluepolitiikka on koko suomen ja pääkaupunkiseudun etu. Siksipä kannattaa kannattaa hajautettua järjestelmää.

Kun verenpaine nousee päässä liikaa, verisuoni puhkeaa ja tulee aivohalvaus, sanoo lääkäri.

Jos ääreisverenkierto on heikkoa, niin sormet ja varpaat paleltuvat ja kuolio on pahin seuraus, sanoo sairaanhoitaja.

Mitä sanot Sinä ?

Toimituksen poiminnat