Terveiset Suomi-Areenalle

Toukokuussa julkaistiin tärkeä raportti, joka meni ohi lähes koko medialta. Meni se ohi minultakin, vaikka Keskustan talousmaantieteellisen työryhmän puheenjohtajana ei olisi saanut mennä. Työ- ja elinkeinoministeriön raportissa vertaillaan kestävän kehityksen indeksin (GPI) mukaista maakuntien kehitystä.
 
Tämän pohdinnan pitäisi olla Suomi-Areenan keskustelujen ja ylipäänsä yhteiskunnallisen pohdinnan ytimessä. Tulokset ovat pysäyttäviä. Kestävän kehityksen indeksi - siis taloudellisen toimeliaisuuden lisäksi myös ekologisen ja sosiaalisen kehityksen huomioiva kokonaisuuden mittaustapa - viittaa aivan toiseen suuntaan, kuin Suomessa pitkään noudatettu ja uskottu perusstrategia.
 
Näyttää siltä. että metropolitalouteen keskittyminen ja korkean arvonlisän solmukohdaksi tähtääminen innovaatiotalouden ja muiden suurkaupunkielinkeinojen kautta ei ole kestävää. Samaan johtopäätökseen tulimme em. työryhmässä kesäkuussa. Kenties hieman argumentatiivisemmin ja ilman vastaavaa tilastomatematiikkaa, mutta suuri kuva on täsmälleen sama. Suomen tulevaisuuden kivijalka ei ole Keilaniemessä, vaan Äänekoskella. Keskittyminen suurkaupungeiksi on ongelma, ei ratkaisu. Se on sitä erityisesti suurten kaupunkialueiden keskiluokalle - kuten meille vantaalaisille.
 
Samaan aikaan HS uutisoi Timo Aron tutkimuksista, joiden mukaan kuntien välinen yhä vähälukuisempiin kuntiin keskittyvä muuttoliike kiihtyy. Kyllä se toki kiihtyy, kun kierrettä vahvistetaan erittäin määrätietoisin poliittisin toimin - mikä muuten on Keskustan talousmaantieteellisen työryhmän raportin toinen perushavainto. Kyllä se kiihtyy kun julkinen keskustelu ottaa hyvin pitkälle kyseenalaistamattomana totuutena sen, että pääkaupunkiseutu kannattelee Suomea ja Suomen taloutta. Viimeksi näin toteaa Arja Karhuvaara HS mielipidesivulla 11.7.2014.
 
Mitä TEM:n raportti sitten sanoo? - Tähän täytyy nyt ottaa kolme pointtia:
 
a) Vertailussa ovat kärjessä kuusi maakuntaa, joissa ei ole suurta metropolimaista talousaluetta. Tampereen, Turun, Helsingin ja Oulun talousalueet ovat sijoilla 7., 9., 11. ja 15.
 
b) Uusimaa on vasta sijalla 11 yhteensä 19 maakunnan joukossa. Mitään perusteita sanoa että metropolialue "kannattelee Suomea" ei siis ole olemassa.
 
c) Pohjoisen ja idän heikommuus etelään ja länteen nähden ei enää päde - huonoimmin pärjäävien joukossa on tosin Lappi ja Kainuu, mutta parhaiten pärjäävien joukossa Pohjois-Karjala ja Pohjois-Savo. Vastaavasti heikoimmin pärjäävien joukossa on mm. Etelä-Karjala ja Satakunta.
 
Kyseessä on siis kestävän kehityksen indeksin mukainen vertailu, ei alueiden bruttokansantuotteen vertailu. On sivumennen sanoen erikoista että tämän tarkennuksen joutuu nykyisin vielä tekemään - että emme oletusarvoisesti katso juuri tätä pidemmän tähtäimen laajempaa näkökulmaa.
 
Suosittelen tutustumaan raporttiin. Suosittelen miettimään uudestaan peruskysymyksiä yhteiskunnallisen päätöksenteon tavoitteista. Suosittelen pohtimaan, ovatko itsestäänselvyydet sittenkään itsestään selviä.
 
Hajautetulla ja vähemmän tehokkaalla yhteiskunnalla on valtavasti systeemisiä etuja ja juuri systeemisestä näkökulmasta tulevaisuutta on tarkasteltava. Ei prosessi kerrallaan, ei sektori kerrallaan, vaan kokonaisvaltaisesti, takaisinkytkennät huomioiden.
 
Erityisesti haastan politiikkansa uudelleenarvioimiseen vihreitä. Puolueella on paljon hyviä tavoitteita. Mutta mikä on vihreiden strategia hyvään yhteiskuntaan pääsemiseksi? Milloin detaljeista päästään koko kuvaan, valistuksesta rakenteelliseen poliittiseen ohjelmaan?
 
Suomi-Areenalla olisi hyvä tilaisuus aloittaa.
 
TEM:n raportin löytää tästä: https://www.tem.fi/ajankohtaista/julkaisut/tem_raportteja/suomen_maakunt...

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

6Suosittele

6 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (3 kommenttia)

Käyttäjän juhanikahelin kuva
Juhani Kahelin

Hirvaskoski haastaa erityisesti vihreät. Pari kommenttiani vihreiden Hannu Oskalan blogikirjoitukseen 'Vihreiden on otettava tiede tosissaan' sopinevat jatkoksi myös tähän yhteyteen:

Kuinkahan "syvästi tieteelliseen tietoon juurrutettu" on esimerkiksi Espoon metron rakentaminen ja se että koko maan ja kansakunnan yhteisiä varoja pakko-otetaan (valtion kautta) metron rakentamiseen kaikkiaan lähemmä miljardi euroa ja se että metroa perusteena käyttäen rakennetaan korkeita tornitaloja koko etelä-espoo täyteen, tiestulkoon miltei slummimaista aluetta. Tieteelliseen tietoon kuuluisi kai erilaisten vaihtoehtojen avoin vertailu, esim. kehittyvät sähköbussit ja muu kevyempi maanpäällinen liikenne. Eri puolilla maapalloa megalokaupungit ovat saastuttajia ja ilmaston pilaajia. Tätä "tieteellistä" reittiä Suomi seuraa perässä ja vihreät hihkuvat riemusta. "Työvoitto" sanoi espoolainen vihreä Karimäki, kun espoolaiset superrikkaat Stubb, Haglund ja muut muka päättivät muka tieteelliseen tietoon nojaten.

Edelleen voi kysyä, kuinkahan ekologisia avoimessa tieteellisessä mielessä ovat vaikkapa Kalasatama tai Jätkäsaari Helsingissä. Katselin Jätkäsaaren aluetta laivan kannelta Länsisatamassa, näkymä oli puistattava. Tiedettä ja ekologiaa lienee osaltaan myös se miten asiat koetaan, miltä asiat näyttävät.

- - -

Tiedettä on osaltaan myös arkkitehtuuri, yhdyskuntarakenne, tilojen ja alueiden käytöllisyys ihmisten kokemana. Luin äskettäin arkkitehti Timo Penttilästä kertovan kirjan. Penttilä oli kerran ottanut vastaan Espooseen rakentamaan pyrkiviä rakennufirmojen nokkamiehiä, oli kuunnellut heitä puolisen tuntia ja sen jälkeen sanonut että ovi on tuossa. Näin pitää toimia. Pääkaupunkiseudun vihreät (muiden muassa) tuijottavat vain kuinka saadaan 300 000 tai 500 000 uutta asukasta haalittua. Jos katsoo kuvia vaikkapa Kalasatamaan rakennetuista tai suunnitelluista rakennuksista niin ainakin kuvissa näyttää synkältä. Siitä on tieteellisyys ja taiteellisuus kaukana.

Hannu Oskala kutsuu itseään betonihalailijaksi. Eikö betoni oli yksi suurimpia ilmaston pilaajia. Sellaista tiedettä, betonia.

(Muuten, samainen Timo Penttilä on suunnitellut Helsingin kaupunginteatterin, upeaa arkkitehtuuria, käyttäjälähtöistä suunnittelua.)

Käyttäjän PauliJuhaniPitknen kuva
Pauli Pitkänen

Positiivista, että ministeriö on julkaissut kestävän kehityksen ihdeksin. Kunpa sillä olisi politiikan tekemiseen vaikutuksia. GPI pitäisi ottaa vakavammin.

Käyttäjän PauliJuhaniPitknen kuva
Pauli Pitkänen

Luovuttavien kuntien kannattaisi maksaa nuorille, että opiskelijat pitäisivät opiskeluajan aikana kirjat kotikunnissaan, jos se uuden valtiosuusjärjestemän uudistuksessa vaikuttaa kuntien talouteen kuten vaikutti vanhassa järjestelmässä. Opiskelijat ovat tilastollisesti yliarvostaneet yliopistokaupinkien kasvutilastoa valtion tukineen.

https://www.google.fi/url?sa=t&rct=j&q=&esrc=s&sou...

Toimituksen poiminnat