Tiedotussota Metropolista

Vantaalla on tulevan talven mittaan edessä kansanäänestys. Metropolialueen kuntaselvittäjien ehdotus pääkaupunkiseudun kuntien yhdistämisestä yhdeksi miljoonakaupungiksi tulee saamaan tyrmäyksen Vantaan valtuustossa – niin kuin Espoossakin.
 
Tämän jälkeen olisi hallituksen piirustusten mukaan edessä kunnallinen kansanäänestys. Sinänsä kuntalaisilta kysyminen on mainio ajatus. Me Vantaan Keskustassa itse asiassa olemme jo keräämässä nimiä kansanäänestykseen Vantaan taloudesta, käytännössä konsernin tytäryhtiöiden ohjauksesta.
 
Mutta kansanäänestys Metropolista tullaan käymään Sanoma -konsernin ja muun valtamedian totaalisen tiedotussodan alla. Hyväksyttäviä vaihtoehtoja on vain yksi, eli Metropolin perustaminen. Samaan tiedotuslinjaan tulee yhtymään sähköinenkin media, jos ei muusta syystä niin siksi, että vaihtoehtoa ei kukaan ole kunnolla hahmottanut.
 
Vaihtoehto on olemassa ja se on maan taloudellisen suunnan kääntäminen kohti maakuntia ja biotaloutta. Tietenkin vain osittain ja tietenkin vain asteittain.
 
Pyrkiminen pääasiallisesti korkean arvonlisän taloudeksi ei ole kestävä strategia Suomelle. Innovaatioiden ja metropolissa kukoistavaksi ajateltujen sisältöalojen – metropolitalouden - varaan emme voi laskea niin paljon kuin nyt kuvitellaan. Siksi myöskin metropolialueen itseään kiihdyttävä kasvukierre on saatava katkaistua.
 
Edessä on väistämättä irtiotto globaalista keskinäisriippuvuudesta. Yhä enenevästi globaalin kauppaan perustuvan talouden sijasta on korostettava paikallista taloutta ja paikallisia voimavaroja – Suomessa uusiutuvaa biomassaa. Nykyistä paikallisempaa taloutta vaatii niin ekologinen, sosiaalinen, kuin taloudellinenkin kestävyys.
 
Ekologinen kestävyys siksi, että mahdollisimman tehokas vaihdanta johtaa mahdollisimman tehokkaaseen tuotantoon ja mahdollisimman suureen kulutukseen. Tehokkuus ei vähennä resurssien kulutusta vaan lisää sitä. Tätä ongelmaa suurivolyymisten ja suurimassaisten artikkelien ralli ympäri maapalloa vain alleviivaa.
 
Sosiaalinen kestävyys siksi, että mahdollisimman erilaistunut talous johtaa tuotannon uudelleenallokoimiseen maailmassa, mutta ei voi kuitenkaan johtaa ihmisten uudelleenallokoimiseen tuotannon mukaan. Nuorten syrjäytymistä ei kannata ihmetellä erillisenä ilmiönä, aikana jona valtiovalta aktiivisesti suuntaa kansantaloutta irti alkutuotannosta ja valmistavasta tuotannosta.
 
Taloudellinen kestävyys siksi, että korkean arvonlisän tuotanto voi helposti siirtyä Suomesta pois, sen sijaan biomassa ja muut luonnonresurssit pysyvät täällä. Biotaloudessa hallitsemme koko arvoketjua, olemme omavaraisempia, sekä vähemmän riippuvaisia viennistä.
 
Taloudellisesta näkökulmasta on huomioitava myös tavallisen vantaalaisen (espoolaisen jne.) arki – tuottavuutta korostava metropolitalous ei lisää työpaikkoja tuotannon kasvun suhteessa, mutta miljoonakaupungin nielemät infrainvestoinnit kyllä rasittavat nykyhetken palveluita pääkaupunkiseudulla. Ikään kuin nykyisten asukkaiden sijaan huolehdittaisiin enemmän tulevaisuudessa tänne muuttavista. Tämä ei voi olla oikein.
 
Keskusta on nyt erään historiansa suurimman haasteen edessä. Metropolitalouden haitat ja biotalouden hyödyt tavalliselle suomalaiselle niin pääkaupunkiseudulla kuin muualla Suomessa olisi osattava ääntää selkeästi.
 
Yksiulotteinen alueellistamiskeskustelu, jota mm. HS dogmaattisesti harjoittaa, on korvattava analyyttisellä globaalin ja lokaalin suhdetta laajasti luotaavalla tulevaisuuskeskustelulla.
 
Jos Metropoli perustetaan, se merkitsee Suomelle vain väärän suunnan vahvistamista. Suomen tulevaisuus on myös Äänekosken – eikä ainoastaan Keilaniemen - tarjoamissa mahdollisuuksissa.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (1 kommentti)

Käyttäjän PauliJuhaniPitknen kuva
Pauli Pitkänen

Kaupunkiin muutto lisää nuorille merkittävästi köyhyysriskiä !

https://www.google.fi/url?sa=t&rct=j&q=&esrc=s&sou...

Toimituksen poiminnat