Direktiivit vapaaehtoisiksi – unohtakaa rengaspaineanturit
Ylen
ehdokashaastattelussa minulta kysyttiin direktiivien vapaaehtoista soveltamista
koskevista ajatuksistani. – Olen tosiaan sitä mieltä että suuri osa
direktiiveistä voisi olla vapaaehtoisesti kunkin jäsenvaltion käyttöönsä
ottamia.
Esimerkiksi käy
juuri nyt mediassa pyörivä esimerkki autojen rengaspaineantureista. Direktiivi
on tuloillaan voimaan marraskuussa ja arviot kaksien renkaiden anturien
kustannuksista pyörivät noin 600 eurossa. Jos tämä todella otetaan käyttöön
koko laajuudessaan, se merkitsee Suomen 2,5 miljoonan henkilöauton kannalla
noin 1,5 miljardin euron panostusta liikenneturvallisuuteen suomalaisten
autoilijoiden taskusta.
Kuka voisi
uskotella, että tällainen raha näin suunnattuna olisi oikein käytetty? Olisiko
se sitä Suomessa, jossa liikenneturvallisuuden pääongelma eivät suinkaan ole
rengaspaineet kovissa nopeuksissa pitkillä moottoriteillä – toisin kuin vaikkapa
Saksassa asia on jo merkittävä.
Epäilen vahvasti
myös toista ajankohtaista aihetta eli kahvinkeittimen automaattisammutusta
vaativaa direktiiviä. Mittakaava ei kerta kaikkiaan ole järkevä.
Tässä ei ole kyse
nippeleistä, vaan systeemin viasta. Asioita täytyy päättää järkevässä
mittakaavassa ja liian voimakas yhdenmukaistaminen ei sitä ole. Kaikki tietävät
asian, mutta siihen suhtaudutaan kuin luonnonlakiin. Yhdenmukaiset standardit
lähtevät sisämarkkinoiden tehokkuuden maksimoimisesta, mutta ei koko
yhteiskunnan kehitystä voida siitä näkökulmasta tarkastella.
Direktiivien
vapaaehtoisuus vaatisi tietysti perussopimusten muuttamista, eikä asia ole
Euroopan Parlamentin päätettävissä. Asia tulisi harkita osana laajempaa
keskustelua EU:n pidemmän aikavälin visiosta – juuri sitä keskustelua ja
visiota on työläs havaita missään.
Mutta kyllä
muutos täysin mahdollinen olisi. Vapaaehtoisuutta koskeva arviointi voitaisiin
tehdä esimerkiksi Euroopan Parlamentin valiokuntakäsittelyn yhteydessä. Se
loisi todellista sisältöä läheisyysperiaatteelle ja Komissio joutuisi ottamaan
asian huomioon antaessaan esityksen.
Kaikkiin
direktiiveihin vapaaehtoisuus ei tietenkään sopisi. Mutta tämä venttiili tekisi
keskustelusta järkevämpää ja EU:n toiminnasta oikeutetumpaa. Se katkaisi nykyisen
puusilmäisen etenemisen yhdenmukaisuuteen kaikessa. Se antaisi EU:lle kokonaan toisen
luonteen jäsenvaltioidensa liittona.
Pari pientä täsmennystä:
– renkaiden ilmanpaineiden valvontajärjestelmä koskee vain marraskuun jälkeen myytäviä uusia autoja
– mainitsemasi anturiteknologia on yksi vaihtoehto; käytetympi on monista autoista jo nyt löytyvä, ABS-järjestelmää hyödyntävä
– keittimen automaattisammutus löytyy jo nyt useimmista laitteista; mietipä asiaa myös esim. palovaaran kannalta
Näillä on mielestäni varsin iso vaikutus peräänkuuluttamaasi ”mittakaavaan”.
Ilmoita asiaton viesti
Lähestyt ongelmaa puilta ja sinulta jää metsä näkemättä. Ongelma ei ole mikään yksittäinen turhake-direktiivi, vaan sääntelyn katastrofaalinen määrä.
Parlamentti äänestää noin 7000-10000 kertaa vuodessa näistä turhakkeista. Moneenko asiaan edustajamme oikeasti ehtivät perehtyä ennen kuin painavat lobbareiden hyvin lobbaaman asian direktiiviksi?
Ja sitten meidän paikalliset ääliöministeriöt sorvaavat meille tiukemmat lait ja asetukset kuin direktiivi edes vaatisi. Ja turhat byrokraattimme myös valvovat ne, toisin kuin useissa muissa EU-maissa.
Esimerkki ”toimivasta” valvonnasta: kävin torilla opaskoiran kanssa, koiralle laitettiin Persu-pallo kaulaan. Joku ilmeisesti ei tykännyt joko opaskoirista tai persupalloista, koska kuulin, että lähdettyäni paikalle oli ilmestynyt KOLME terveystarkastajaa koiraa etsimään. Koetapa tilata edes yksi terveystarkastaja kotiisi homevauriota arvioimaan…
Ilmoita asiaton viesti
Tottahan asian vaikutus tulee viiveellä – kummankin direktiivin osalta – laitekannan uusiutumisen myötä. Mutta tulee silti.
Paloriski on sekin tietysti osa yhtälöä. Mutta ei tämä ole mikään paloriskien kärkihanke. Ei Suomessa. Suomessa korostuvat tulen käsittely ja inhimillinen virhe. http://www.spek.fi/Suomeksi/Paloturvallisuus/Jokak…
Toki (ehjistäkin) sähkölaitteista alkavat palot ovat mukana – televisio on riskaabelein yksittäinen laite naapurihuoneen riski-insinöörin mukaan.
Mutta peruskysymykseni koskee sitä, miksi tämän sääntelyn pitää olla pakollista? Miksi emme itse voi harkita sitä, otetaanko joku normi käyttöön tässä maassa vai ei? Plussat ja miinukset tulisivat meidän olosuhteidemme kautta varmasti paremmin harkituiksi kuin Brysselissä.
Ilmoita asiaton viesti
Hyvä.Anturit 2012 vuosimalleihin.Näin seisoi jossakin.Kahvinkeittimistä,es.virossa ei ole näitä vehkeitä välttämättä ollenkaan vaan on erilaiset laitteet.Plus miten muissa Stubitin ”arvoyhteisön”jäsen maissa kahvit keitellään.
Kahvinsa pannussa keittävät saavatkin varmaan ”pannusakon”koska he joutuvat käyttämään sähköliesiä tahi kaasuliesiä(vai onko ne jo kielletty?)suuren riskin takia.Voi levy jäädä päälle dementoituneelta mummolta.
Laittakoot WC-hen mittarit ja kamerat jotta voivat seurata kuinka usein ja mitä tavaraa kukin tuottaa kk:ssa.Siitä sitten p..vero EU:lle, näytteineen.
Ilmoita asiaton viesti
Näin Ruotsissa, heillä ei ole aikomustakaan noudattaa tuota direktiiviä: http://www.hs.fi/autot/Ruotsalaisautoilijat+v%C3%A…
Täällä Pölhölässä taas otetaan kaikki määräykset mukisematta suppona, olemmehan EU:n mallioppilaita. Nami nami ja pusi pusi, hyviä virkoja tiedossa päättäjille. Vähät järjestä.
Ilmoita asiaton viesti
Jos tällainen menee läpi, on Suomessa umpihullut päättäjät.
Ilmoita asiaton viesti
Direktiiveillä ohjataan autovalmistajia ottamaan yleiseen käyttöön ympäristön tai turvallisuuden kannalta hyödyllisiä ominaisuuksia, joita autonvalmistajat eivät kustannussyistä halua ottaa käyttöön.
Autoihin on toki lisätty satoja kivoja mutta hyödyttömiä lisäpiirteitä, joista kuluttajat ovat ehkä halukkaita maksamaan.
Kun painemittaus on kohdillaan, niin polttoainetta ja renkaita säästyy. Kummastakaan autonvalmistajat eivät ole kiinnostuneita, mutta niistä tulee yleistä hyötyä. Massatuotantona maksavat pikemminkin kymmeniä senttejä kuin kymmeniä euroja autoa kohden. Sadoista euroista nyt puhumattakaan.
Sama juttu kahvinkeitinten kanssa. Ei käytännössä juuri merkitystä tuotantokustannuksiin.
Direktiivit ovat hyvästä.
Ilmoita asiaton viesti
Ihmiset ovat 100 vuotta pystyneet katsomaan ilmanpaineen ilmakumirenkaista. Niin pystyvät tästäkin eteenpäin. Paineen näkee 0,1 barin tarkkuudella. Tähän ei mittareita tarvita.
Direktiivit ovat vihreiden typerää hömppää.
Ilmoita asiaton viesti
Ei näe. Mutta kelvollisella mittarilla kyllä pystyy mittaamaan.
Ilmoita asiaton viesti
Ehkä jotain voisi jättää kuljettajan omallekin vastuulle. Usein nuo kivat uudet ominaisuudet toimivat aikansa ja sitten lakkaavat toimimasta. Kuten ruotsalaisen asiakkaamme insinööri vuosia sitten totesi, kun kysyin, miten laitteemme toimii: ’När den går, den går bra, däremellan den stannar och den går inte bra’.
Mikäli se on sitten katsastuksessa vaadittava ominaisuus, niin siinäpä sitten korjautat sen ennen katsastusta. Aivan kuten Saudeissa 120 km/h nopeudesta varoittavan kilikellon. On sen verran ikävä helvetinkone, että sen kanssa ei kovin kauaa halua ajaa ylinopeutta.
Jos joku ei osaa huoltoasemalla mitata rengaspaineita tarvittaessa, niin minkäs sille voi. Jos taas teknisen laitteen takaisinmaksuaika on selkeästi alle laitteen käyttöiän, niin kyllä se tulee käyttöön.
Ilmoita asiaton viesti
Teknisen laitteen maksuaika silloin kun puhutaan pienistä säästöistä on vaikea myydä auton ostajalle. Todellisuudessa valtaosa autoilijoista ei nykyisin itse koske renkaisiinsa tai tarkasta vaikkapa nestetasoja. Ei ole ollenkaan tyhmää varoittaa kuljettajaa vääristä rengaspaineista tai tyhjenevistä säiliöistä. Erilaiset anturit autoissa ovat ihan arkea vaikka voihan sen öljytikun käydä itsekin tutkimassa. Tulevaisuudessa kuskia tuskin päästetään konepellin alle ollenkaan. Eihän ihmistä varmaan 50 vuoden kulutta päästetä ajamaan itse autoakaan.
Ilmoita asiaton viesti
Tuossahan juuri Petri Suomen vaimo osti. Ja ihan ilman mitään pakkoa (paitsi ehkä auton tarve). Kyllä ne anturit sinne tulevat, jos niistä on hyötyä.
Ihan hyvä katsoa se öljytikku joskus, vaikka öljynpaineen varoitusvalo ei palaisikaan. Tietääpähän ainakin, missä se on. Samalla voi selvittää senkin, mihin ja millaista öljyä sinne koneeseen tarvittaessa on laitettava.
Täydellisestä avuttomuudesta kiittävät vain korjaamot ja hinausfirmat. Kuluttaja taas kiroilee vakuutusmaksuja. Minä ainakaan en laita vakuutustani yhtiöön, joka lupaa 20% ylikompensaation.
Ilmoita asiaton viesti
”Ihan hyvä katsoa se öljytikku joskus, vaikka öljynpaineen varoitusvalo ei palaisikaan.”
Hei. Ihan oikeesti autoissa on ollut jo 20 vuotta mittaristossa öljymäärän näyttö käynnistettäessä.
Ilmoita asiaton viesti
Olen autoillut 40 vuotta, yhdessäkään autossa en ole nähnyt öljymäärän näyttöä. Missä sellainen on?
Ilmoita asiaton viesti
Renaulteissa ja Talboteissa 80-luvulla öljymäärä näytettiin bensamittarin viisarilla käynnistyksen jälkeen. Jossain vanhemmassa sitikassa oli varoitusvalo joka kertoi öljymäärästä, siis öljynpainevalon lisäksi. Nykyisin ovat yleisiä erilaiset digitaaliset näytöt, ainakin eteen sattuneet Fiat, Renault, PSA, eri VAG, esim Audi: http://static.ed.edmunds-media.com/unversioned/img…
Ilmoita asiaton viesti
Joo, minulle kertoi 1990 -luvulla eräs Talbotin merkkihuollon autonasentaja, että heille tuli asiakas, joka valitti, että moottori ei enää jaksa vetää. Ensimmäinen johtopäätös oli ollut, että moottori on ajettu loppuun ja se täytyy vaihtaa. Alkoivat sitten valmistelemaan moottrinvaihtoa. Tällöin asentaja oli alkanut ihmettelemään uloslasketun öljyn määrää. Se oli ollut reilut 7 litraa, kun normimäärä taisi olla n. 3,5 litraa. Lähemmin tutkittuaan asiaa totesivat että moottori oli tuplaöljymäärästä johtuen ”tukossa” ja täynnä karstaa. Asiakkaalta oli sitten kyselty myös syytä moiseen öljyn ylitankkaukseen. Asiakas oli kertonut, että hän lisäsi aina öljyä, kun tämä mittausjärjestelmä niin kehoitti. Itsekin huomasin silloisessa Talbotissani öljyn sähköisen mittauksen toimimattomuuden. Varmin tapa oli käyttää mittatikuua, onneksi ne vielä ovat autoissa. Ainakin omassa Neonissa vm. 2001. Nykyisistä en tiedä.
Suurin ongelmahan näissä renkaiden paineantureissa on, jos ne estävät itse tehdyn renkaanvaihdon. Siinä haisee taas kerran jonkun intressipiirin lobbaus. Pakotetaan autoilijat teettämään kalliilla renkaan vaihdot.
Ilmoita asiaton viesti
Kyllä kyse on Saksan autoteollisuuden lobbauksesta, saa menemään enempi härpäkkeitä tyhmille maksajille, ja vielä direktiivillä. Parempaa ei olekaan.
Ilmoita asiaton viesti
Vaimo osti uuden auton vain kuukausi sitten. Se on pieni hybridi jossa on kaikki mahdolliset varusteet vakiona. Myös rengaspaineanturit. Merkillistä kun sama auto ilman hybridiä oli karumpi ja kalliimpi, kun normaalit varusteet lisätään hintaan. Jopa äänieristyksessä on ilman hybridiä tingitty. Tosin, se on vain korvakuulotutkimuksen toteamus.
Ilmoita asiaton viesti
Ns.kansalaistottelemattomuus on monessa asiassa paikallaan:
-En tule koskaan rakentelemaan umpijärjetöntä jätevesikäsittelysysteemiä talooni, koska on umpikaivo, ei siitä mihinkään jätevedet leviä.
En tule koskaan hankkimaan talooni aivan umpijärjetöntä energiatodistusta. Tallella on sähkölaskut, joista näkee, paljonko lämmitykseen menee.
_En tule koskaan hankkimaan mihinkään kulkuneuvooni minkäänlaista kyttäyslaitetta ja jos joskus ostan sellaisen, jossa se on valmiina, tuhoan sen välittömästi.
Näistä järjettömyyksistä päästään eroon yksinkertaisesti siten, ettei kukaan niitä noudata. On aika nousta vastarintaan silkkaa hullutta vastaan, joista nämä rengaspaineanturit on yksi lisäesimerkki.
Ilmoita asiaton viesti
Direktiivit on tehty Euroopan sisämarkkinoiden yksinkertaistamiseksi. Tuotedirektiiviin liittyy usein tuotteeseen liitetty CE-merkki. joka takaa sen direktiivinmukaisuuden. Kahvinkeitin on usein dementikolle viimeisin sallittu kodinkone ja sen automaattinen sammutus vain varmistaa sen turvallisen käytön. Euroopan ulkopuolella valmistettu keitin saa CE-merkin vain jos se täyttää direktiivin vaatimuksen eli eli turvaton tuote karsitaan markkinoilta.
Rengaspaineasia onkin kinkkisempi. Kokemus on osoittanut, että direktiivin valmisteluvaiheessa on kova työ saada SUOMEN näkemys perille. Tarkoitan sääolosuhteita ja nopeusrajoituksia myös moottoriteillä. Eli olen samaa mieltä painemittari on tarpeeton ja on yksi vioittuva osa lisää autossa. Liikenneministeriön virkamiesten ote on lipsunut direktiivin valmistelussa. MEPPI saanee parlamentissa vielä muutoksia aikaan mutta se on kaksin verroin työläämpää. Ei meidän O-energiataloakaan voi pakottaa Italian rakentamismääräyksiin ja meillä voi olla oma käytäntö rengaspaineasioissa. Joskus talviliukkailla voi olla turvallista jopa laskea väiaikaisesti paineita.
Ilmoita asiaton viesti
Turhaa on nippelisäätely, epädemokraattisen lisäksi. Mutta yhden pettymyksen joudun tuottamaan: CE-merkki on susi, oli susi jo syntyessään, mutta erityisen susi se on nyt, kun sitä vaaditaan aivan kaikkeen, esimerkiksi pihan hiekkaan.
Merkin alkuperäinen lobbaus oli ”valmistaja ilmoittaa tuotteen olevan vaatimusten mukainen”. Merkin nykyinen merkitys on ”valmistaja lisää merkin kaikkiin EU-alueelle lähteviin tuotteisiin” ja siinä kaikki. Reilu miljardi kiinalaista ei ole kuullutkaan direktiivien sisällöstä, eikä se heitä kiinnostakaan.
CE-merkin voisi laittaa ehdolle vuoden turhakkeeksi. Lämmittää vähemmän kuin kettuturkki.
Ilmoita asiaton viesti
Eli, et luota valmistajan tai maahantuojan vastuuseen ja valvontaan joten ilmeisesti kaipaatkin lisää viranomaisvalvontaa? Vai oletko sitä mieltä, että mitään vaatimuksia ei tarvita koska jokainen kuluttajahan näkee jo päältä, onko tuote turvallinen -loppujen mennessä darwinismin piikkiin.
Ilmoita asiaton viesti
Missasit pointin. Totta kyllä, en luota, koska reaalimaailma on osoittanut, ettei CE-merkki takaa mitään. En ehdottanut LISÄÄ viranomaisvalvontaa, päin vastoin. Alkuperäisen CE-merkinnän päälle on juurikin luotu lisää byrokratiaa, esimerkkinä monopolisoidut numeroidut CE-merkinnät esimerkiksi sahatavaralle, jolla on kohta vuosi tapettu pieniä sahoja Suomessa.
Miten tämä käsistä karannut rehellisiä haittaava CE-merkkishow on parempi kuin tuo esittämäsi darwinismi-vaihtoehto, joka on kuitenkin tämän päivän realiteetti; euroopan markkinoilla myydään hengenvaarallista skeidaa, jossa on kaikki mahdolliset merkit CEt ja ULt, FIt ja TüVt, vaikka kukaan tuoteketjussa ei tiedä puolisalaisten vaatimuksten sisällöstä mitään.
CE on tullut ei vain turhakkeeksi, vaan rehellisetn yrittäjien haitaksi, kahta kautta. Kilpailu ei ole rehellistä, ja pelkkien vaatimusmäärittelyjen hankkiminen maksaa maltaita, saati sitten jos ja kun osa merkinnöistä vaatii monopolilabrojen palvelujen ostamista.
Ilmoita asiaton viesti
Olen täysin samaa mieltä, että tarpeeton säätely ja holhoaminen on saatava loppumaan EU:ssa. Myös osa jo säädellyistä asioista voidaan peruuttaa ja siinä onkin MEPELLÄ työtä saada komission virkamiehet tähän työhön. Mutta vielä CE merkistä. Monissa Euroopan maassa kuten Saksa , Ranska, UK. on ollut samalla tuotetyypille omat kansalliset standardit (DIN, British standard jne.). Osa näistä on puhtaita kaupan esteitä ja kotimaisen teollisuuden suojaamiseksi laadittuja. Koska EU:n perimmäinen tarkoitus on luoda eurooppalaiset yhteismarkkinat on laadittu direktiiveissä tai niihin nojautuvissa eurooppalaisissa harmonisoiduissa standardeissa yhteiset tuoteominaisuudet. Kun tuote täyttää nämä saa yritys oikeuden CE-merkkiin. Usein CE-merkki edellyttää tehtaan tuotannon
laadunvalvonnan. Omalla toimialallani vaatimukset, joilla CE-merkki saadaan, olivat julkisia asiakirjoja éikä mitään salatiedettä. Seikku on varmaan oikeassa että puutavaran CE-merkintä n ollut liian raskas pienille sahoille. Sitä edeltävä kotimainen lujuuslajittelu on ollut kevyempi. Edellisessä elämässäni siis ennen eläköitymistä noin 15 vuotta sitten oli CE-merkki monesti vapaaehtoinen eli jos halusi EU:n markkinoille valitsi sen viennin helpottamiseksi. Olin tehtävässä, jossa pystyin ajamaan vapaaehtoista linjaa. Pienelle ja myös keskisuurelle teollisuudelle on CE-merkin hakeminen tuotteille melkoisen raskas ja siihen on saatava helpotuksia. Sehän on sekä MEPIN tehtävä mutta myös teollisuuden omien lobbareiden työtä.
Ilmoita asiaton viesti
Miljardi kiinalaista ei ole kuullutkaan direktiivin sisällöstä. Näin on. Mutta varmaan 10 000 kiinalaista yritysten tuotekehittäjää ja vientihenkilöä on tietoinen alansa direktiivistä ja jopa CE-merkistä.
Ilmoita asiaton viesti
Miksi Suomessa direktiivi otetaan lakina kun se on jäsenvaltioille annettu ohje. Kreikkalaiset ja muut välimerelliset ovat tämän oivaltaneet. Fiksua porukkaa.
Ilmoita asiaton viesti
Direktiivien ja sääntelyn Euroopassa unohtuu, että liika standardointi estää tuotekehityksen ja uusien tuotteiden markkinoilletulon. Tekninen kehitys on Euroopassa pysähtynyt, vain sääntelemätön peliteollisuus ja muut tietotekniset sovellukset menestyvät.
Ei siis ihme, että uudet tekniikat kehitetään ja lanseerataan ihan muualla. Eurooppaan ne saapuvat vasta, kun ne on CE-merkitty. Useimmat uudet kehitelmät eivät tästä syystä koskaan saavu Euroopan markkinoille. Niitä voi toki maahantuoda itse, mutta niitä ei ole lipa myydä täällä Euroopassa.
Minusta kirjoittajan ehdotus on hyvä. Annetaan kuluttajan päättää ostaako hän CE-merkityn tuotteen vai merkitsemättömän.
Ilmoita asiaton viesti
Unohtui listasta niiden tarkistaminen vuosittain. Se on varmaan ilmaista ja varsinkin jos vikaa ilmenee. Riittääkö anturin vaihto vai tartteeko koko rengas pistää kiertoon?
Olen muuten varsin hämmästynyt. Olen aina luullut tumpeloimmankin autonomistajan noin kaksi kertaa vuodessa vähintään mittaavan tai mittauttavan rengaspaineet. Nimittäin silloin kun ilmastomme vaatii renkaanvaihdon.
Mutta nyt tiedän paremmin. Suomessa asuu vastuuton autoileva kansa, jota täytyy valvoa tiukemmin jotta pahuus siitä kitketään.
Ilmoita asiaton viesti
Kukas näitä federalistien direktiivejä siellä EU:ssa ajaakaan? Ai niin ALDE, johon Keskusta kuuluu.
ALDElle voi antaa äänensä yhtä hyvin Rehnin kuin Väyrysenkin kautta.
Ilmoita asiaton viesti
Olemme kaikki Keskustan ehdokkaat – niin Rehn, Väyrynen, kuin Hirvaskoski – sitoutuneet Keskustan eurovaaliohjelmaan. Siinä tyrmätään hyvin tylysti liiallinen sääntely unionitasolta ja ehdotetaan normien purkamista.
Tämä on täysin linjassa sen kanssa, vaikka toki menee pidemmälle.
Europuolueet ovat viiteryhmiä, niissä toimiminen ei estä äänestämistä oman kannan mukaan. ALDE on kompromissi, sitä en kiellä. Mutta niin ovat kaikki muutkin europuolueet jäsenilleen, ehkä vihreitä lukuunottamatta.
Ilmoita asiaton viesti
Hyvä vastaus provokaatiooni, kiitos. Tuo laidasta laitaan -ilmiö minua vain ihmetyttää. Mutta kuten sanoit, ”europuolueet”, tai viiteryhmät, kuten niitä kutsut, ovat vähemmän sitovia kuin edustajille tutumpi eduskuntameininki. Silti ihmettelen, että ALDE.
Ilmoita asiaton viesti
Taisi itse asia tavallaan kadota tuon rengaspaineen alle. Oleellistahan on, että EU itse on oma vihollisensa, ellei se pysty erottamaan oleellista epäoleellisesta. Seikku Kaita on tuolla muutaman kerran oikeassa todetessaan ongelmaksi sääntelyn määrän ja kasvuvauhdin.
Ylätason organisaatio ei voi eikä saa määrätä kaikista pikkuasioista. Sen tehtävä on estää osa-alueita ohjaamasta (kilpailemasta) toisilleen ja kokonaisuuteen nähden ristiriitaisesti. Mutta ohjauksen paikallisuus on lähes aina jätettävä sinne, missä paikalliset olosuhteet tunnetaan ja niihin voidaan sopeutua.
Näin direktiivien vähentämisen ohella pitäisi pyrkiä nimenomaan siihen, että direktiivit voidaan luokitella yleispäteviin ja alueellisesti sovellettaviin. Siis tarvitaan juuri tuota direktiivien vapaa-ehtoisuutta. Mutta kokonaisuudessaan tarvitaan myös sitä, että (pakko-)ohjausta on vähemmän. Mieluummin yksi direktiivi liian vähän kuin yksi liian paljon.
Aivan kuten myös EU:n budjetti pitäisi pitää minimissään. Rahan siirtäminen keskushallinnolle, joka sitten jakaa sitä takaisin, on tehotonta. Fysiikan lakien mukaan häviöttömiä prosesseja ei olekaan. Jokainen tarpeeton operaatio tuottaa aina kitkaa. Se on joko suhteellisen harmitonta pientä häviötä mutta usein myös ihan raakaa suoraan kuormasta varastamista.
Sama muuten pätee myös valtiollisella tasolla.
Vaikka sitä ylätason kautta tapahtuvaa voimavarojen uudellenjakoa tarvitaankin, sellaisen lisäämiseen pitäisi suhtautua aina epäillen. Samoin kuten näitä jakoprosesseja pitäisi aina arvioida myös siitä näkökohdasta, ovatko ne enää tarpeellisia. Maailma muuttuu ja myös tarpeet sen mukana.
Toinen reunaehto on sitten siinä, että emme mahda mitään sille, että maailmassa etäisyydet pienenevät. Tieto (mutta myös kohina) kulkee sekunneissa jokaiseen maailman kolkkaan. Ihmisten ja tavaroiden siirtymisessäkin on kyse vain tunneista ja päivistä. Toiminnan mittasuhteet skaalautuvat yhtä aikaa sekä ylös- että alaspäin.
Ilmoita asiaton viesti
Mielestäni EU on tässä hyvällä asialla. Kaikki mahdollinen pitää tehdä kansalaisten elämän vaikeuttamiseksi, vaikka siinä ei rationaalisesti ajatellen olisi mitään järkeä.
Vain näin saamme puhtaan omantunnon jeesuteltuamme ympäristömme ja turvallisuutemme puolesta riittävän painokkaasti ja siinä samalla ajettuamme Euroopan konkurssiin ulkoistettuamme kaikki tehtaat nyt ensivaiheessa Kiinaan ja seuraavassa vaiheessa Afrikkaan.
Ilmoita asiaton viesti