Merkittävin keskustalainen linjaus vuosikausiin?

 

Keskustan Uudenmaan piiri päätti lauantaina 21.4. historiallisesta linjanvedosta. Piirin julkilausumassa, jonka kirjoittamisessa sain jo luonnosvaiheessa olla mukana, kyseenalaistetaan Helsingin seudun jatkuva kasvu.
 
Olemme olleet piirijärjestönä mutta myös puolueena merkillisen kauan merkillisen hiljaa tästä peruskysymyksestä. Käytännössä koko julkinen keskustelu ja kaikki siihen osallistujat ovat olleet sillä kannalla, että pääkaupunkiseudun kasvu on itsestäänselvää ja jatkuu silminkantamattomaan tulevaisuuteen.
 
Piirin kannanotossa todetaan, että vain hitaampi kasvu tai tasapainotilan saavuttaminen mahdollistavat asumisen hinnan alenemisen, liikenteen ongelmista selviämisen ja ympäristön säästämisen. Piiri vaati voimakkaita toimia, jotka tasapainottavat aluekehitystä ja vähentävät Helsingin seudulle kohdistuvia liiallisia kasvupaineita.
 
Tässä yhteydessä on syytä korostaa että Uudenmaan Keskusta ei ole rajoittamassa kasvua. Tällaisen asetelman – Keskusta estää ja rajoittaa luonnollista ilmiötä - poliittiset vastustajamme ovat onnistuneet luomaan ja menestyksekkäästi kansalle markkinoimaan. Moni keskustalainen on mennyt samaan halpaan.
 
Todellisuudessa kyse on päinvastaisesta. Helsingin seudun kasvu on mahdollista vain massiivisella veroeurojen kaatamisella alueen infraan. Kehärata 700 miljoonaa, länsimetro 800 miljoonaa, keskustatunneli 550 miljoonaa, keksi itse lisää. Toriparkit, parkkitalot, parkkihallit jne. ovat kaikki sellaista tiiviin rakentamisen kustannusta, jota ei synny hajautetussa yhteiskunnassa.
 
Pääkaupunkiseutu ei siis kasva luonnollisesti, vaan kasvu on poliittisten valintojen seurausta. On merkillistä, että vain niinsanottua aluepolitiikkaa pidetään poliittisena linjana. Aivan yhtälailla kuin aluepolitiikka on hajautetun Suomen politiikkaa, ovat ns. asuntopolitiikka ja metropolipolitiikka keskitetyn Suomen politiikkaa.
 
On vaikea ymmärtää miten uskomus Helsingin seudulle keskittämisen vaihtoehdottomuudesta ja varsinkin sen hyödyllisyydestä on tullut niin laajasti omaksutuksi. Se ei missään tapauksessa ole meidän täällä asuvien ihmisten etu. Se ei myöskään ole ympäristön etu. Kaukolämpö ja liikenne eivät riitä perusteluksi tiiviille rakentamiselle, toisin sanoen pääkaupunkiseudun massiiviselle lisärakentamiselle. Eivät riitä, sillä maalämpö, jota voidaan tuottaa haja-asutusalueella mutta ei vaikeuksitta tiiviin asutuksen alueella, hakkaa kaukolämmön heti kun ns. hyödynjakoperiaate oivalletaan virheelliseksi tavaksi määrittää kaukolämmön päästöt. Liikenteen osalta on muistettava että meillä olisi mahdollisuus siirtyä kokonaan biopohjaisiin liikennepolttoaineisiin tässä maassa, jos tulevaisuuteen uskallettaisiin oikeasti tarttua.
 
Raideliikenteen kehittäminen on tietysti toinen tapa vastata asiaan. Samoin on muistettava että kokonaisuutena kaupunkimaisen yhdyskunnan hiilipäästöt per asukas ovat korkeammat kuin maaseutumaisen yhdyskunnan. Tässä on mukana ihmisten kulutuskäyttäytymiseen liittyviä tekijöitä, mutta eikö ne juuri olisikin otettava huomioon?
 
Asia ei ole kokonaan tässä. On olemassa tilastollinen näyttö siitä, että viimeisen neljännesvuosisadan aikana, kun tarkastellaan kaikkia Suomen kuntia, työllisyyskehitys on ollut heikompi suurissa ja korkean taajama-asteen kunnissa.
 
Eikä tässäkään kaikki, Asumisen hinta on karannut käsistä pääkaupunkiseudulla pitkälti asunto-omaisuuden finansialisaation vuoksi. Alueella on rakennettu huomattavasti enemmän asuntoja kuin nykyinen asumisväljyys, väestön muutto, syntyvyys ja kuolevuus yhdessä edellyttäisivät.Tämä ns. luonnollinen asuntojen tarve ei selitä hintakuplaa, vaan se että asunnoista on muodostunut sijoitusomaisuutta. Toteutunut kysyntä ei selity asumistoiveilla. Toistan vielä: tuossa luonnollisessa asuntotarpeessa on mukana väestön määrän muutos.
 
Entä asuntojonot? Uskoisitko, jos kertoisin että kaupungin kokoa kasvattamalla ja ja sosiaalista asuntotuotantoa lisäämällä asuntojono ei pienene, vaan kasvaa? Näin asia on. Kyseessä on samanlainen ilmiö kuin rakenteellinen työttömyys. Ihmiset eivät ole vain ”between jobs” vaan myös ”between homes”. Mitä suurempi on asuntojen määrä, sitä suurempi on niitä jonottavien ihmisten määrä. Uskomatonta? Ehkä, mutta totta.
 
Pääkaupunkiseudun kasvu ei ole itsestäänselvä ilmiönä, ja varsinkaan se ei ole itsestäänselvästi hyvä ilmiö. Tämä on vain sanottava ääneen, stiiknafuulian toistelemisen sijasta.
 
Uudenmaan piirin linjaus on rohkea linjaus, joka toivottavasti avaa myös puolueen sisällä keskustelun siitä, mitä viime kädessä edustamme. Ehkäpä tämän vuoksi kirjoituksen otsikko on oikeutettu.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

10Suosittele

10 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (27 kommenttia)

Käyttäjän seijalund kuva
Seija Nylund

Ei kai vaan johdu siitä, että keskusta on turhaan kolkutellut etelän suurten kaupunkien portteja?

ja

"Todellisuudessa kyse on päinvastaisesta. Helsingin seudun kasvu on mahdollista vain massiivisella veroeurojen kaatamisella alueen infraan."

Pääkaupunkiseutu elättää suuren osan Suomea

http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/P%C3%A4%C3%A4ka...

Käyttäjän johanneshirvaskoski kuva
Johannes Hirvaskoski

Viittamasi artikkeli koskee vain valtiontaloutta. Kuntien verotuloja taikka infrainvestointeja siinä ei näy.

Lisäksi havainto että suhteellisesti suurin nettomaksuosuus löytyy Itä-Uudeltamaalta taitaa nimenomaan vahvistaa pointtiani. Sinänsähän on selvää että euromääräisesti suurimmat verotulot tulevat suurimmasta keskittymästä. Mutta onko koko kansantalouden työpaikkojen (ja niiden myötä veroeurojen) määrä korkeampi hajautetulla mallilla kuin keskitetyllä mallilla? Tämä on nyt syytä arvioida uudelleen.

Käyttäjän seijalund kuva
Seija Nylund

"Mutta onko koko kansantalouden työpaikkojen (ja niiden myötä veroeurojen) määrä korkeampi hajautetulla mallilla kuin keskitetyllä mallilla? Tämä on nyt syytä arvioida uudelleen."

Odotellaan keskustan objektiivisia laskelmia.

Käyttäjän kalevikamarainen kuva
Kalevi Kämäräinen

Kaikkien kaatojen äidin liikennepuolella unohdit.
http://kalevikamarainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/1...

Terveisin Kalevi Kämäräinen

Susanna Kinnunen

Tässä oli hyviä pointteja, mutta noiden lausuminen yhdessä johtaa kyllä kirjoittajan henkiseen roviolla polttamiseen.

Katsos kun Osmo Soininvaara kannattaa tiivistämistä ja kun Soininvaara on suurideologi, silloin tiivistetään. Sitä paitsi noille satojen miljoonien projekteille on ottajia, jotka myös puolustavat etujaan.

Vastakkainasettelu (pääkaupunki elättää maaseudun) on jotenkin hullu ajatus. Kieltäydyn kuulumasta vain toiselle puolella, kiellän laskemasta "veroeurojani" kaupungille tai maaseudulle. Niistä pitäisi konkreettisesti ja suoraan lohkaista osa "kasvattajaseuralle", joka on maaseudulla.

Käyttäjän JuhoJoensuu kuva
Juho Joensuu

Tuo viimeinen virkkeesi kuvaa juuri täsmälleen samaa ajatusta, joka minullakin on ollut mielessä. En vain ole sitä ääneen sanonut. "Kasvattajaseuralle" kuuluva korvaus sisältää sen ajatuksen, että mitään kestävää ei synny, ellei joku ole tehnyt kunnolla perustustyötä.

Miten se sitten lasketaan, on tietenkin taas toinen juttu. Mutta ihmeellisempiäkin himmeleitä on kehitelty.

Käyttäjän johanneshirvaskoski kuva
Johannes Hirvaskoski

Kiinnostavaa, että näet ideologisen ristiriidan vallitsevaan ajattelutapaan nähden noin suurena.

Itsekin koen että juuri vallitsevan paradigman yksioikoisuuden takia tämä linja on ainoa todellinen vaihtoehto. Soininvaaran lisäksi ovat viime aikoina pk - seudun rajua kasvua vaatineet tai väistämättömänä ilmiönä ennustaneet mm. Sailas, Vartiainen, Vapaavuori, Pajunen ja moni muukin. Läpi puoluekentän.

Jopa Keskustan linja puolueena on ollut tässä hieman väljä. Sipilän toistuva puhe hajautetusta yhteiskunnasta ja biotaloudesta - joka on hajautetun yhteiskunnan teknologinen substanssi - on kuitenkin selvä muutos aiempaan.

Veikko Vitikainen

Yleensä Helsinkiläiset ihmiset, jotka eivät koskaan ole edes käyneet maaseudulla, luulevat että heidän ruokansa tulee taivaasta. Heidän mielestään kaikki "maajussit pitäisi tuhota". Heidän mielestään maajussit elävät heidän kustannuksillaan ja ajelevat isoilla traktoreilla pitkin peltoja heidän kustannuksillaan. Pääkaupunkiseutu on äärettömän suuri uhka Suomen maaseudulle ja maaseutuväestölle. Koska ne uudet sukupolvet jotka asuvat pääkaupunkiseudulla ja hyödyntävät maaseutua virkistyskäyttöönsä yleensä kesäisin eivät ymmärrä alkuunkaan, että kaupoissa pitää olla elintarvikkeita ym. että pääkaupungin kuningas saa mökilleen kaiken tarvitsemansa ruuan. Saattaa tulla vielä aika, jolloin Suomalaista ruokaa ei enää ole saatavilla EU-fanaattisten pääkaupunkiseudun ihmisten tyhmyyden takia. Saattaa kaupoissa olla vielä joitakin jäännöseriä mädäntyneitä Espanjalaisia tomaatteja ja mätiä kurkkuja.

Matti Mottonen

Voi pyhä sylvi!

TUollaista tekstiä voi tulla vain pimeältä maaseudulta: suomalaisuudessa kaupunki on aina edustanut pahaa.
Vastakkainasettelusta vastaa maaseutu.

Tosiasiassa tässä keskustan linjauksessa ei ole mitään uutta. Se on jatkumo ihmisten kuppaukselle ja mm pääkaupunkiseudun järkevien ja välttämättömien investointien tekemiselle. Ne tulevat kalliiksi, koska ovat 30 v myöhässä. Pks rakenne on myös täysin väärin suunniteltu: sekin aidon kaupunkirakentamisen pelossa tai gryndereiden armoilla. Vantaa on siitä elävä esimerkki. Ei ole vantaan kaupunkia, Tikkurilan taajama kyllä.

Suomessa on infraa 15000000 ihmisillle, teitä ja siltarumpuja keskellä ei mitään. Kodinhoidontukia emännille, lomittajia... Kaupungissa on ahdasta, suuria luokkia...

Samaan aikaan suomalainen ruoka on tasalaatuista mautonta samaa. Aito kana pitää tilata Ranskasta. Ihan vain alkajaisiksi.

Pitää lisäksi muistaa, että taloudellinen toiminta vaatii ihmisiä. Tulos ei synny metsästä eikä lehmästä vaan ihmisistä, jotka jalostavat, myyvät ja kuluttavat tuotteet sekä ennenkaikkea palvelut.

Suomessa halutaan elää keräilytaloudessa (rakenna oma talosi), kun muualla on edetty teollisuudesta palveluiden kautta informaatioyhteiskuntaan.

Mutta mitäpä ei Kepun äänien vuoksi uhrattaisi.

Veikko Vitikainen Vastaus kommenttiin #30

Matti Mottonen.
En usko että olet ymmärtänyt pätkääkään siitä mitä olet kirjoittanut??????

"Pitää lisäksi muistaa, että taloudellinen toiminta vaatii ihmisiä. Tulos ei synny metsästä eikä lehmästä vaan ihmisistä, jotka jalostavat, myyvät ja kuluttavat tuotteet sekä ennenkaikkea palvelut."

Täyttä soopaa koko tuo sitaateissa oleva teksti. No, joskus ihmisille käy niin, että heillä ei ole tarpeeksi tietoa yhteiskunnallisista asioista, ja siitä huolimatta he kirjoittelevat pelkää soopaa luulevansa tietää kaiken.
Matti Möttönen on hyvä esimerkki siitä, miten vähän pääkaupunkiseudun ihminen tietää mistä heidän ruokansa tulee ja kuka sen tuottaa.
En katso tämän tason keskusteluun Möttösen kanssa olevan aihetta, koska Mättönen on pihalla kuin lumiukko.

Käyttäjän juhanikahelin kuva
Juhani Kahelin

Keskiviikkona 17.4. Finlandia-talolla oli satamäärin, ehkä tuhatmäärin 14 kunnan valtuutettuja ja johtajia. Henna Virkkunen kertoi taivaallisena totuutena tiedon, että seuraavan 20 vuoden aikana pääkaupunkiseudun asukasmäärä lisääntyy 260 000:lla. Hetkeä myöhemmin Krista Kiuru ilmoitti niin ikään taivaallisena totuutena että 20 vuodessa asukasmäärä kasvaa 300 000. Aloin miettiä, mistä tuollainen "tieto" on peräisin, mihin se nojaa? Mistä he, Virkkunen ja Kiuru sen muka tietävät ja vielä täysin varmana asiana? Pitääkö meidän automaattisesti uskoa tuollaisia heittoja?

Menneinä vuosina pääkaupunkiseudun asukasmäärä on kai kasvanut 13000/vuosi. Siitä lineaarisesti eteenpäin johtaen saadaan 20 x 13000 = 260000. Mutta miksi, minkä tiedon nojalla tuleva kehitys on lineaarinen? Tämä on mielivaltainen oletus. Ei ole vähemmän mielivaltaista olettaa, että elämisen vaikeuden ja mahdottomien kustannusten takia seudulla jo asuviin iskee muuttoalttius pois, ehkä suorastaan pakokauhu. Tänne muuttaneet huomaavat tehneensä virheavalinnan ja korjaavat sen. Eli menneiden vuosien muuttokupla kääntyy ylösalaisin, purkautuu pois ja seudun väestömäärä seuraavien 20 vuoden aikana vähenee 260000. Korostan, tiedollisessa, tieteellisessä ja metodologisessa mielessä tämä ei ole yhtään heikompi totuus kuin Henna Vikkusen ja Krista Kiurun virrenveisuu.

Nykypolitiikka on tiedollista mielivaltaa ja väkivaltaa läpeensä.

Sitä paitsi, Virkkunen ja Kiuru harrastivat kiristystä, mielestäni laitonta. "Ellette suostu kuntauudistukseen, leikkaamme teiltä muita tukia". Eikö tämä ole rikollista kiristystä? HS:n yleisönosastossa kirjoitti tänään asianajaja Janne Rainvuori että tällainen asioiden kytkentä (kiristys) on pöyristyttävää. Sitä se on ja lisäksi laitonta, eikö vaan. Eikö tällainen kiristys ole yleisen syyttäjän asia?

Käyttäjän karifa kuva
Kari Fagerström

Tätä se on kun kaikki perustelut tehdään excel laskelmien pohjalta ja usko kaiken jatkumiseen kuten ennen on syväkoodattu aivoihin.

Käyttäjän kalevikamarainen kuva
Kalevi Kämäräinen

Vaikea lienee Virkkusen ja Kiurun toimista saada rikosoikeudellista kiristyskonstruktiota aikaiseksi, koska sitä harjoitetaan "yhteisiä asioita" hoidettaessa eli politiikanteossa.

"Rikollisena" nimenomaan lainausmerkeissä menoa voi kyllä pitää, koska muun muassa Kiuru ja Virkkunen edustavat "valtiovaltaa", joka nimenomaan on kunnille sälyttänyt velvollisuuksia lainsäädännön kautta.

"Tervaa ja höyheniä" mielelläni tarjoaisin arvon ministereille, mutta jotenkin poliittisen menettelyn kautta kuitenkin.

Terveisin Kalevi Kämäräinen

Matti Mottonen

Tuhatmäärin ihmisiä tuottavassa työssä pääkaupungissa. Kunnallisen itsehallinnon syvin olemus?

Käyttäjän NiiloKrki kuva
Niilo Kärki

Hyvä Johannes !

Tärkeä asia. Useammin tulisi kyseenalaistaa "yksi ainoa valtion virallinen totuus" !

Eri mieltä olen "hiilijalanjäljestä". Se on vain lobbarien myymä EU direktiiviin nojaava poliittinen jargon. Siitäkin valtion virallinen totuus on yksipuolinen eikä ota huomioon realiteetteja. Yli 16 vuoteen maapallon ilmasto EI ole lämmennyt eikä meret lämmenneet ainoana tieteellisen mittauksen Argos-poiju-aikakautena. Tämä siis siitäkin huolimatta että MaunaLoa CO2 mittaukset osoittavat jatkuvaa kohtuu säännöllistä nousua - edelleen. ;-)
Tässä siis toinen esimerkki verovelvollisille miljardeja maksavasta "valtion yhdestä virallisesta totuudesta".

Käyttäjän johanneshirvaskoski kuva
Johannes Hirvaskoski

Mutta jäätiköt ovat sulaneet. Royal Dutch Shellin hallituksen ilmastoneuvonantaja vertasi tilannetta vesilasissa sulavaan jääpalaan. Lämpötila tuossa mikrosysteemissä ei nouse ennen kuin jää on kokonaan sulanut. Sitten se nousee äkisti.

En tiedä selittääkö tämä mainitsemasi havaintojen ja teorian ristiriidan. En ole varma tietääkö kukaan. On myönnettävä, systeemi on liian monimutkainen mallinnettavaksi, vielä.

Mutta hiilidioksidin ilmakehää lämmittävää vaikutusta ei kaikki tämä saa minua epäilemään. Se on empiiristä faktaa, koska tahansa toistettavissa kokeellisesti.

Koska kyseessä on koko planeettaan vaikuttava systeeminen riski, se on otettava vakavasti. Näin olen riskienhallinnan perusteista asian itselleni omaksunut.

Kiitos kiittämisestä!

Käyttäjän NiiloKrki kuva
Niilo Kärki

Ei kuulu tämän blogin pääaiheeseen, mutta oheisena alkua vähän vakavampaan keskusteluun CO2 hypetyksestä. :-)

http://ilmastorealismia.blogspot.fi/2013/04/arktis...

realisti on hyvä olla - myös ilmastoasioissa ;-)

Käyttäjän saarinenj kuva
Juhani Saarinen

Suomalaisessa politiikan teossa on yksi kummallisuus, rakennusmaa uhkaa loppua, kuinka tässä näin on käymässä, maantieteellisesti Suomi on eräs Euroopan suurimmista maista pinta alaltaan,mutta kaikki pyritään ahtamaan Helsingin Espoon ja Vantaan kokoiselle maapläntille, tiedetään mitä ongelmia tällainen rakennuspolitiikka tuo tullessaan, en käy niitä ongelmia luettelemaan, mutta mittava lista siitä syntyy.
Tulee helposti mieleen politiikkojen lyhytnäköisyys tällaisen politiikan toteuttamisessa.?
Ihmisten asuttaminen näin pienelle alueelle ei ole oikein,se tuo ja on tuonut melkoisia ongelmia tavallisille ihmisille, joita ollaan ahtamassa samanlaisiin muotteihin, joita valtaapitävät ovat omassatyhmyydessään saaneet aikaiseksi, asumisen kustannukset ovat karanneet tavallisen ihmisen näkövinkkelistä kestämättömälle tasolle, jossa järkevää asuntopolitiikkaa ei hallitse kukaan muu kuin, suuret rakennuttajat omine ahneine visioineen, ja ovat saaneet ihmiset voimaan pahoin joka on nähtävissä monine traketioineen yhteiskunnassa.?

Käyttäjän toimikankaanniemi kuva
Toimi Kankaanniemi

Asiaahan tuo piirin lausuma sisältää.

Onko sillä kuitenkaan minkäänlaista uskottavuutta, kun muistetaan, että Keskusta oli kahdeksan vuotta (8) pääministeripuolue 2003-2011 ja harjoitti mitä väkevintä keskittämispolitiikkaa!

Uskottavuus on samaa tasoa kuin eurotukipolitiikka. Nyt Keskusta vastustaa kaikkea sitä, mitä se innolla ajoi vielä 2-3 vuotta sitten.

Käyttäjän johanneshirvaskoski kuva
Johannes Hirvaskoski

Keskustan puheenjohtaja on tässä välillä vaihtunut. Sellaisella on usein vaikutusta poliittisiin painotuksiin.

On virheellistä sanoa että Keskusta innolla ajoi euron tukemista. Kysymys on huomattavasti moniulotteisempi.

En pidä kovinkaan järkevänä tilannearviona sitä että Keskusta olisi ajanut keskittämistä. Pikemminkin niin että Keskusta ei ole pääminmisterikautenaan riittävän tarmokkaasti ja perusteita myöten lähtenyt enää kyseenalaistamaan tätä keskittävän kasvun poliittista perustaa. PARAS on - ehkä osaksi - ollut seurausta tästä aatteellisesta väljyydestä.

Asiaan liittyy laajempi aatteellinen murros. Kasvu ylikäyvänä tavoitteena, samoin kuin talouden ensisijaisuus ihmisyyteen nähden on hylättävä.

Pekka Salo

"Merkittävin keskustalainen linjaus vuosikausiin?" Ehkäpä tai sitten ei.

Keskusta on "aina" tehnyt kaikkensa pääkaupunkiseudun näivettämisessä. Vai tuleeko mieleeen edes yksi positiivinen aloite, jolla on ollut todellista merkitystä.

Puoluesihteeri Jouko Loikkanen turhautui täydellisesti, kun puolue ei päässytkään pääkaupunkiseudulle. Hän ehdotti pääkaupungin siirtämistä Jyväskylään. Vastaavia tapauksia on pilvin pimein. Esimerkiksi vaikkapa täysin järjettömät ja älyttömän kalliit hajautukset: Maavoimien esikunta Mikkelin Karkialammelle (ministeri Seppo Kääriäinen ja oma vaalipiiri) ja Valviran siirto Kuopioon (ministeri Hyssälä ja omaan vaalipiiriin). Ja niin edelleen. Pikkuinen juttu vielä: Poliisihallinnon siirtäminen Rovaniemelle. Sinne ei voinut henkilökunta siirtyä, koska myös puolisot käyvät töissä ja lapset opiskelevat.

Kepu on tullut maksamaan Suomelle aivan hirveän paljon. Muistakaamme kuitenkin ministeri Mauri Pekkarinen. Hän on täysin tasapuolisesti sekä objektiivisesti hoitanut Suomen etua. Hän ei koskaan ole ollut pääkaupunkiseutua vastaan.

Käyttäjän johanneshirvaskoski kuva
Johannes Hirvaskoski

Ei tällä ole mitään tekemistä pääkaupunkiseudun näivettämisen kanssa. Minä olen Vantaalla syntynyt ja kasvanut Vantaan kaupunginvaltuutettu ja huolehdin vantaalaisten äänestäjien eduista. On näet niin, että me pääkaupunkiseudun veronmaksajat vain kaadumme tämän kustannuskuorman kanssa, jos nykymeno jatkuu, saati kiihtyy. Investointimenot vähennetään palveluistamme. Me emme halua sitä. Me haluamme asialliset palvelut.

Vantaalla tämä on kärjistynyt jo ns. Talous- ja Velkaohjelmaksi. Tarvittiin Vantaan (sosialidemokraattinen) kaupunginjohtaja laittamaan stoppi kaupungin kasvumenoille ja siis panemaan täytäntöön puhtaasti keskustalainen ohjelma vantaalaisten edun nimissä. - Tätä ei oikein ole ymmärretty keskustalaistenkaan piirissä, vielä.

Vanhat ajatusluutumat eivät kertakaikkiaan kestä objektiivista tarkastelua.

Hajasijoitusta pitää aina miettiä huolella ja toteuttaa riittävän pitkillä siirtymillä. Mutta miksi et ole huolissasi puolisoista ja lapsista jotka ajetaan muuttamaan maakunnista?

Käyttäjän henry kuva
Henry Björklid

Mikä tahansa puolue pärjää ja kasvaa, jos se ei käännä takkiaan.
Hallitus paikkojen vuoksi ei kannata näivettää puoluettaan, oli se mikä hyvänsä.
Ettei pysty oppositiosta vaikuttamaan on lyhytnäköisyyttä ja osaamattomuutta.

Käyttäjän villehoikkala kuva
Ville Hoikkala

Pääkaupunkiseudun kasvun perimmäinen syy on maakuntien kaupunkien kilpailukyvyn ja elinvoiman heikkeneminen. Tähän vaikuttaa erityisesti metsä- ja meriteollisuuden vaikeudet. Maakunnissa tapahtuvan elinkeinotoiminnan kilpailukyvyn ylläpito käy yhä vaikeammaksi, pääkaupunkiseudulla taas on laaja tarjonta koulutetusta työvoimasta, synergiaetuja ja hyvä logistinen sijainti.

Jotta Suomessa pysyisi jatkossa edes yksi kilpailukykyinen metropoli, pääkaupunkiseudulla on investoitava infraan.

Käyttäjän elmoallen kuva
Elmo Allén

Huoh. Ne parkkitalot ja autoväyläkustannukset _eivät_ ole seurausta tiiviistä kaupunkirakenteesta, vaan siitä, että valtion avustuksella Helsinkiä on keinotekoisesti _hajautettu_. Tiiviissä kaupunkirakenteessa tulee toki kallista joukkoliikenneinfraakin, mutta sen kapasiteettikin on sitten aivan valtaisa.

Kaikkein kalleimmaksi tulee juuri, jos rakennetaan hajutunutta kaupunkirakennetta, jossa ainoa toimiva liikenneväline on henkilöauto, jonka matkat pitenevät, koska rakenne on hajautunut, ja koska henkilöautoväylien kapasiteetti on todella pieni hintaansa nähden.

Jollei valtio olisi Espoolle ja Vantaalle kustantanut moottoriteistä koostuvaa pääkatuverkkoa, Helsingin seutu olisi paljon tiiviimpi ja asuntoja olisi rakennettu paljon enemmän.

Kalliit henkilöautoliikenteen parkkitalot, eritasoliittymät ja tunnelit voi välttää sillä, että yksinkertaisesti jätetään ne rakentamatta. Henkilöautoilu ei ole mikään luonnonvoima, jonka kasvuun pitää aina vastata. Voidaan myös päättää olla vastaamatta siihen, jolloin kasvu ohjautuu tehokkaampiin, halvempiin ja parempaan kaupunkirakenteeseen ohjaaviin liikennemuotoihin.

Käyttäjän johanneshirvaskoski kuva
Johannes Hirvaskoski

En kirjoita edellä kaupunkirakenteen tiivistämisestä vaan kaikesta lisärakentamisesta. On turha kiistää, etteikö esimerkiksi keskustatunnelin tarpeen oleellisena perusteluna olisi koilliselle pääkaupunkiseudulle havitellut kymmenet tuhannet uudet asunnot, taloudet, heidän autonsa, sekä lisääntyvä ajosuorite pk-seudun poikki.

Hajautunut kaupunkirakenne on kapea ja onneton käsitys hajauttamisen periaatteesta. Se, että Keskusta haluaa hillitä poliittista tukea ja rahoitusta kaiken keskittämiselle tänne yhteen sopukkaan, on kannanotto lisääntyvän omavaraisuuden, häiriösietoisuuden, inhimillisyyden, kestävän talouden ja paikallisuuden puolesta. Se on kannanotto kasvavia riskejä, loputonta talouskasvua, loputonta kulutuksen kasvua, urbaania vieraantumista ja maailmanlaajuista keskinäisriippuvuutta vastaan.

Käyttäjän PekkaVallenius kuva
Pekka Vallenius

Tässä ei oo muuta vikaa kuin se, et yrityksiä et pysty poliittisella ohjauksella ohjaamaan saatikka määräämään minne ne sijoittuvat.

Kaikenlainen yritystukipolitiikka on tullut tiensä päähän. Ja tulee myös maataloustuki. Toki, jos eteläsuomalaiset veronmaksajat on valmiita elättämään meitä kehäkolmosen ulkopuolella asuvia ei tuottavaa työtä tekeviä, niin mikäpä siinä. Mut sekin maksaa.

Suo siellä vetelä täällä. Keksitään jotain parempaa!

Toimituksen poiminnat